Annen närästys loppui

Kun imatralainen Anne Sarin sairastui lähes yhtaikaa nivelreumaan ja sydäninfarktiin, seurauksena oli aikamoinen pino lääkkeitä. Ne toivat mukanaan närästyksen, joka ei ollut hellittää millään.

Anne Sarin, 53, asuu Imatralla yksinään omakotitalossa, jossa hän on asunut jo peräti 49 vuotta. Hän muistaa juuri ja juuri edellisen kotinsa, joka sijaitsi samalla alueella. Anne on eronnut jo aikapäiviä sitten ja hänellä on kaksi aikuista poikaa.

Anne on töissä Imatra Steelillä kemian laboranttina, ja samassa paikassa työskentelee myös hänen 33-vuotias poikansa. Nuorempi poika, 21-vuotias, on ammatiltaan levyseppähitsaaja.

– Terveys piti oikein hyvin aina siihen saakka, kunnes 15 vuotta sitten minuun iski nivelreuma. Se ilmaantui yhtenä kesänä oikeaan jalkaan, mutta parani sitten vuosikausiksi. Kun sain puolitoista vuotta sitten infarktin, nivelreuma ilmaantui uudestaan. Tällä kerralla vasen käsi tuli kipeäksi ja se alkaa parantua vasta nyt. Olin reuman takia pitkään oikein huonossa kunnossa, melkein liikuntakyvytön.

– Infarkti oli laaja, mutta vauriot jäivät aika vähäisiksi. Lääkäri totesi minun selvinneen melkein säikähdyksellä. Ei tarvittu pallolaajennusta eikä ohitusta. Minulla ei ole infarktin takia mitään rajoituksia, mutta sain kovan lääkityksen. Nivelreumaani saan neljää eri lääkettä ja sydänjuttuihin kahta muuta lääkettä, joten päivittäinen patteri on aikamoinen.

Anne kertoo sekä nivelreuman että sydänsairauden olevan sukuvika.

– Närästys alkoi reumalääkkeiden myötä, hän kertoo. – Eräskin lääke oli sellainen, että sitä kun otti oli kuin olisi tuhat neulaa ollut kurkussa. Vaikka olisin vettä juonut, kurkkua poltti aivan hirveästi, ja niinpä jouduin sittemmin luopumaan koko lääkkeestä. Elimistö ei kestänyt.

Aiemmin Annella ei ollut suurempia närästysongelmia. Hän tupakoi ennen infarktia ja joi myös runsaasti kahvia, jolloin toisinaan ilmeni lievää närästyksen tunnetta, mutta ei lähimainkaan sellaista kuin reumalääkityksen myötä. Nyttemmin Anne on ollut polttamatta jo melkein kaksi vuotta.

– Yritin kahdenlaista apteekin närästyslääkettä, mutta ne eivät oikein auttaneet. Mietin ihmeissäni, mitä teen, ja niin päätin kävellä luontaistuotekauppaan. En ole koskaan ollut kovin innokas luontaistuotteiden käyttäjä, mutta ajattelin katsoa tämänkin vaihtoehdon. Olo oli niin kamala, että kaikkea piti kokeilla.

Luontaistuotekauppias ojensi Annelle pakkauksen liikahappoisuuteen tarkoitettua Minacidia. Tästä on aikaa nyt hiukan runsas vuosi.

– Se alkoi auttaa heti. Siitä lähtien olen saanut pidettyä närästykseni sen avulla kurissa. Jos oireita ilmaantuu, otan yhden tabletin ja voin luottaa siihen, että kaikki ikävät tuntemukset katoavat nopeasti. Olen vähentänyt kahvin juontia enkä käytä alkoholia, joten elämäntapani ovat hyvin terveet. Yritän kuitenkin välttää ruoka-aineita, joiden arvelen aiheuttavan närästystä.

– Tilanne on nykyään niin hyvä, etten tarvitse Minacidia edes päivittäin. Jos oireita ilmaantuu, otan yhden pitkulaisen tabletin ja pureskelen sitä hitaasti. Luontaistuotekaupassa sanottiin, että se tehoaa silloin paremmin.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Jukka Kuusisto

Terveys-Hymy 1-2004