Pieksämäkeläinen taksiautoilija Jukka Peuhkuri on tätä nykyä vallan erikokoinen mies kuin vielä viime loppusyksystä. Samanlaisen muodonmuutoksen on kokenut myös hänen hotellipäällikkönä toimiva Tea-vaimonsa.
Jukka Peuhkuri, 45, on ollut koko ikänsä kuljetusalalla. Hän arvelee ajelleensa erilaisilla kulkupeleillä lähes kaksi miljoonaa kilometriä eli nelisenkymmentä kertaa maapallon ympäri. Viimeiset 15 vuotta hän on ajanut taksia.
Jukan vaimo Tea, 43, työskentelee Hotelli Savonsolmussa hotellipäällikkönä ja pariskunnalla on tänä vuonna 10 vuotta täyttävä poika.
Perhe on henkeen ja vereen hevosharrastuksen lumoama. Heillä on tallissaan neljä hevosta, ja kaksi varsaa on syntymässä lähiaikoina. Peuhkurit ovat erikoistuneita ravipuolelle ja he harrastavat myös pientä siitostoimintaa. Yksi perheen hepoista on kuitenkin ratsu, joka on jo neljännessä polvessa kotikasvattina.
– Olen muuten ihan terve eikä minulla ole mitään lääkitystä, mutta geeneissä taitaa olla ylilihavuutta, sillä olen ollut koko ikäni isonsorttinen ja nuoruudesta asti ylipainoinen, 190-senttinen Jukka toteaa. – Pahimmillaan painoin lähemmäs 140 kiloa, kun vielä ajoin rekkaa. Nykyään painan enää 107 kiloa ja olen viime marraskuusta laihtunut reilusti yli 20 kiloa. Vaimokin on pienentynyt vähintään 15 kiloa.
Nyt herää tietysti kysymys, millä ilveellä se on tehty.
– Olen yrittänyt laihduttaa kaikilla mahdollisilla konsteilla, muun muassa lisäämällä liikuntaa, mutta se teki vain entistä isomman nälän. Koska meillä molemmilla on vuorotyö ja elämänrytmi on harrastustenkin takia hyvin kiireinen, ruokailuun ei tullut kiinnitettyä sellaista huomiota kuin olisi pitänyt. Painoa alkoi kertyä ja oli aina väsynyt, mieliala painui maahan ja eteenpäin pääsi vain valtavalla tahdonvoimalla. Niinpä me sitten marraskuussa päätimme tehdä asialle jotakin.
Peuhkurit ovat hevosharrastusympyröistä oppineet tuntemaan kotikaupungissaan Pieksämäellä vaikuttavan Vitacom Pharman toimitusjohtajan Sinikka Heimosen, jolta he kysyivät neuvoa.
– Hän suositteli meille Pascoe-emäsjauhetta, joka tekee tavallaan suolistopuhdistuksen, Jukka kertoo. – Rupesimme ottamaan sitä joka aamu tyhjään vatsaan veden kanssa. Heti alkuun se elimistöjauhe teki minulle huonon ja turvottavan olon, mutta Sinikka vakuutti, että se kuuluu kuvaan, koska valmiste rupeaa poistamaan kuona-aineita. Olen aina hikoillut hirveästi, mutta nyt minun tuli kylmä. Muutuin myös niin hajamieliseksi, että vaimokin huomautteli siitä. Nämä oireet menivät kuitenkin nopeasti ohi ja olo alkoi kirkastua.
– Samalla muutimme myös ruokailutapojamme eli jätimme hiilihydraatit melkein kokonaan pois, Yksi voileipä aamulla antaa tarvittavat kuidut ja pitää vatsan kunnossa, mutta muuten jätimme hiilihydraatit rauhaan. Me emme kutsukaan tätä dieetiksi vaan elämäntapamuutokseksi.
– Silloin pitää syödä, kun on nälkä, mutta vain vähän ja pitää katsoa mitä syö. Makkara on suurta herkkuani ja voin syödä vaikka kolme grillimakkaraa enkä silti liho, kun en ota sen kanssa leipää. Paistamme kotona usein broilerin-, sian- tai naudanpihviä, joiden kanssa syömme vihanneksia, mutta ei leipää. Juomaksi käy joko vesi tai kivennäisvesi. Välipalaksi nappaamme usein raejuustoa, tonnikalaa ja salaattia, mutta myös esimerkiksi jauhelihapihvi tai juusto sopivat mainiosti. Nykyään on myynnissä vain 5-10 prosenttia rasvaa sisältäviä juustoja. Rasvaa ihmisen pitää saada jonkun verran, ilman sitä ei tule toimeen.
Joka-aamuisen Pascoe-emäsjauhepaukun ohella Peuhkurit huolehtivat elimistönsä tasapainosta ottamalla päivittäin ruokalusikallisen monivitamiinivalmiste Mivitotalia. Myös omega kolmosta sisältävät MorEPA -kalaöljykapselit kuuluvat kuvaan.
– Mivototal antaa voimia, sillä kun rupeaa tämänkaltaiseen elämäntapamuutokseen, siinä lähtee hirveästi voimia pois. Mutta kun nappaa Mivitotalia kerran tai kaksi päivässä, se auttaa jaksamaan.
Peuhkurin pariskunta on siis viime syksystä pienentynyt yhteensä reilusti yli 40 kiloa. Monet ihmiset, jotka eivät ole nähneet heitä vähään aikaan, ovat siunailleet ääneen, mikä heidän on tullut ja varovaisesti on kyselty, onko sairaus vakavaakin laatua.
– Ei olla sairaita, Jukka nauraa. – Ollaan vain vähän pienentyneitä. Paino on pudonnut tasaisesti syksystä lähtien. Sanoin tosin jo aloittaessani, että en rupea hyppäämään vaa’assa joka päivä eikä meillä sitä paitsi edes ole vaakaa. Olen kyllä tarkistanut tilannetta muutaman kerran ja viimeksi se näytti 107 kiloa. Sen huomaa vaatteista ja kyllä sen näkee kasvoistakin.
Jukka kuitenkin kertoo, että mitään sen kummempia tavoitteita jatkossa ei ole.
– Kunhan tässä pysytään niin hyvä on. Näin tuntuva laihtuminen vaikuttaa moneen asiaan. Mieliala on korkealla ja kaikkea jaksaa tehdä paljon paremmin. Liikuntaa en tosin pysty lisäämään, kun ei aika riitä, mutta sanonpa vaan, että jos päivässä kengittää kolme hankalaa hevosta, se käy hyötyliikunnasta. Sen jälkeen on kuin olisi puolimaratonin juossut.
Teksti: Reijo Ikävalko
Terveys-Hymy 5-08
Kommentit
Oma kommentti