Mestarirumpali Matti Oiling on nykyään huomattavasti pienempi kooltaan kuin vielä pari vuotta sitten, sillä hän on laihtunut jo yli 20 kiloa.
Matti Oilingilla, 66, on edelleen tuhat rautaa tulessa – vai pitäisikö puhua pikemminkin rummuista. Musiikki soi ja karavaani kulkee.
Oiling viettää talvet Fuengirolan lämmössä Espanjan Andalusiassa. Hän saapui vaimonsa Virpin kanssa sinne lokakuussa ja aikoo palata Suomeen vasta kesäksi. Keikkaa puskee silloin myös Suomessa, ja Oiling nauraakin, että hän on päässyt periodityöskentelyyn. Päällimmäisenä keikkalistalla on tietysti Oiling Boiling Rythm´n Blues Bandin 40-vuotisjuhlakiertue, jonka päätöskonsertti pidetään Espanjan Fuengirolassa (Costa del Sol) lokakakuussa 2009.
Matti on syntynyt vuonna 1942, mutta hän väittää olevansa paljon nuorempi – hän on vain sattunut syntymään niin kauan sitten. Matti on ollut toisessa aviossaan Virpin kanssa jo kymmenkunta vuotta. Hänen ensimmäisen liittonsa lapset – poika ja tytär – ovat jo siinä iässä, että ensimmäiset lapsenlapsetkin alkavat olla täysi-ikäisiä.
– Tytär on tällä hetkellä Intiassa, ja meillä on muutenkin koko ajan ollut kansainvälinen meininki, Matti toteaa. – Isäni on virolainen, äiti suomalainen ja itse olen kasvanut Ruotsissa. Homma on siis hyvin kirjavaa ja monta kieltä on hallussa.
Matti Oiling tunnetaan miehenä, joka ei ole aivan riisitautisen kokoinen. Painoa on vuosien saatossa kertynyt liikaa. Muitakin terveysongelmia on, sillä Matti potee sydämen vajaatoimintaa ja hänellä on tahdistin. Se on kuitenkin kuulemma asennettu 6/8 eli bluesin tahtiin. Matilla on myös sydänlääkitys.
– Lääkäri sanoi, että pitäisi ottaa rauhallisesti, mutta kun sä et kuitenkaan sitä tee, varo viinaputkia ja kovia kännejä. Se käski mua myös kuuntelemaan kroppaani, eli jos mua väsyttää, silloin menen lepäämään.
Muutama vuosi sitten Matille tuli uusi ongelma, sillä hän loukkasi keikalla nilkkansa niin pahasti, ettei päässyt pitkään aikaan kävelemään. Paino nousi tänä aikana entisestään. Koska päkiä romahti, Matti ei vieläkään pysty kunnolla kantamaan mitään, eikä kävely onnistu samaan tyyliin kuin ennen vanhaan.
Mutta apuun tuli toinen soittaja-Matti, tohtori Matti Tolonen, joka nuoruudessaan soitti puupuhaltimia sekä Olavi Virran että Viktor Klimenkon yhtyeissä. Tolonen on musisoinut paljon myös Matti Oilingin kanssa.
– Matti sanoi, että Masa jumalauta, sun täytyy nyt tehdä jotakin, ettei soitto katkea. Se rupesi pitämään mulle luentoja ravinnosta ja ravintolisistä ja mä rupesin tottelemaan sitä (pienen pyristelyn jälkeen).
Oiling alkoi pudottaa ruokavaliostaan turhia hiilihydraatteja kuten perunaa, pastaa ja leipää. Myös makkarat jäivät hyllylle. Hän vakuuttaa edelleenkin syövänsä viisi kertaa päivässä, mutta pieniä annoksia. Silti nälkä ei ole päässyt yllättämään. Pihvin ja perunan sijaan hän syö nykyään pihvin ja paljon vihanneksia. Mukana kuvioissa ovat vahvasti myös ravintolisät.
– Yritin aikoinani semmoistakin, että olin koko päivän syömättä, mutta sitten illalla tuli niin kauhea nälkä, että teki mieli raiskata jääkaappi, Oiling nauraa. – Tämä nykyinen systeemi on hyvä, ja se on tuottanut myös tulosta, sillä olen laihtunut puolentoista vuoden aikana jo ainakin 20 kiloa. Välillä on saattanut tulla kilo pari takaisin, mutta en ole siitä lannistunut vaan olen jatkanut sitkeästi harjoituksia. Nyt on kävelykin paljon helpompaa kuin aikaisemmin ja mieliala on huomattavasti korkeammalla. Tarkoitus on vielä pudottaa toiset 20 kiloa, mutta ei se ihan hetkessä lähde, kun ei ole ihan hetkessä tullutkaan. Sitten lopetetaan, kun vaimo alkaa nimitellä ruipeloksi.
Matti Oilingilla on myös pari sanaa niille, joiden mielestä on kiva tökkiä sormella ylipainoisia vatsaan.
– Mä en voi mitenkään ymmärtää, että joku vanha koulukaveri, jonka olen viimeksi nähnyt parikymmentä vuotta sitten, tulee ja tökkää vatsaan ja sanoo ensimmäiseksi, että oletpa sä lihonut. Mutta jos mä vastavuoroisesti sanon sille, että hommaa pitempi sänky, kun sulla päälaella jo sisuskumi näkyy, se loukkaantuu.
– Tämmöinen on ihan suomalainen käytöstapa. Ei täällä Espanjassa kukaan tule työntämään sormea mahaan, sehän olisi herrajumala kauhea loukkaus. Täällä ollaan erittäin kohteliaita ja erityisesti nuoriso on ihan fantastista. Meininki on ihan toisenlaista kuin Suomessa.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 2-09
Kommentit
Oma kommentti