Viime talven kuivat pakkasilmat saivat Otto Lehtisen kyynärvarsitaipeet kuivumaan ja punoittamaan. Hän kokeili monenlaisia rasvoja, mutta apu oli aina vain tilapäinen. – Sitten keksin äidin kaapista purkin kalaöljyä ja päätin kokeilla sitä.
Pieksämäeltä kotoisin oleva Otto Lehtinen, 22, on juuri aloittanut kolmannen lukuvuoden Kotkan ammattikorkeakoulussa. Hän valmistuu kahden ja puolen vuoden kuluttua merenkulkualan insinööriksi.
Kun Otto saa inssin paperit käsiinsä, hänestä tulee merimies. Hän on tuolloin saanut suoritettua konepäällikön pätevyyteen tarvittavat teoriaopinnot, mutta käytännön kokemus luonnollisesti vielä puuttuu. Aluksi Oton titteli lienee konemestari, ja vasta myöhemmin konepäällikkö. Pestin hän voi ottaa erilaisiin aluksiin, ja tulevina vuosina nuori mies tulee näkemään runsaasti erilaisia maita, mantereita ja ihmisiä.
Meno ja meininki lienee hiukan toisenlaista kuin sisämaakaupunki Pieksämäellä.
– Uranvalinta tuli lukiossa opinnonohjaajan tunnilla, Otto kertoo.
– Ei se mikään lapsuuden haave ollut.
Talvi toi taiveihottuman
Koska Otto on vasta hiukan yli parikymppinen, suurempia terveysongelmia ei ole ollut, mitä nyt allergiat ovat joskus hiukan kiusanneet. Erityisen allerginen Otto on kissalle, joka saa nenän kutisemaan ja silmät vuotamaan, mutta muille eläimille hän ei tiedä olevansa herkistynyt.
Niinpä Otolla on seitsenkuukautinen Kara-koira, joka on rodultaan valkoinen paimenkoira.
– Viime talvena molempien kyynärvarsien taipeet alkoivat kuitenkin kuivua ja kutista tosi ikävästi, Otto kertoo.
– Se oli kovimpien pakkasten aikaan tammi-helmikuussa. Ilma oli kuivaa. Samoihin aikoihin myös päänahka alkoi hilseillä. En ainakaan muista, että vastaavanlaista ihotaipeiden kutinaa olisi ollut koskaan aikaisemmin.
Hän yritti hoitaa käsitaipeita rasvaamalla ja kokeili useita erilaisia rasvoja.
– Lääkärissä en sentään käynyt, sillä kuvittelin tilanteen hoituvan muuten. Käytin myös kortisonivoiteita, mutta en uskaltanut laittaa niitä kovin paljon, sillä ne ohentavat ihoa. Rasvaaminen auttoikin aina hiukan, mutta apu oli väliaikaista.
Sisäinen hoito tepsi
Sitten Otto meni äidin kaapille – ja löysi sieltä Eskimo-kalaöljypurkin.
– Ajattelin asian niin, että kun eläintenkin iho-ongelmia hoidetaan sisäisesti, koska niillä on karva, miksei se silloin kävisi samalla lailla ihmisellekin. Rupesin ottamaan sitä aterioiden yhteydessä kolme kapselia aamulla ja kolme illalla, ja jo viikon kuluttua iho-oireet olivat selvästi helpottuneet: punoitus hävisi ja kuivuminen loppui.
Ravintolisät eivät olleet ennestään Otolle kovin tuttuja, mitä nyt Mivitotalia hän oli ottanut silloin tällöin epäsäännöllisesti.
– Yllätyin Eskimo-kalaöljyn nopeasta toimivuudesta itsekin. Jatkoin sen jälkeen ihan normaalilla perusrasvalla ja olen siitä lähtien ottanut Eskimo-kapseleita samalla annostuksella, koska kalaöljyllä on monia muitakin suotuisia terveysvaikutuksia. Mitään muita ravintolisiä en käytä.
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 9-11
Ei se veri siitä liikaa ohene vaikka ottaa yli 2 kapselia.
Reilusti vaan öljyä koneeseen,osta kerralla enempi niin säästät.
http://www.youtube.com/watch?v=D1OAnnHTlS8
kaksi kapselia riittää,veri ohenee liikaa.