Keuhkojen rohina katosi

– Meinasi happi loppua, kauppaedustaja Risto Pappinen kuvailee keskitalvella iskenyttä flunssaa ja keuhkoputken tulehdusta.

Itsenäinen kauppaedustaja Risto Pappinen, 59, on ollut koko ikänsä innokas liikkuja ja urheilun ystävä. Jyväskylässä syntynyt ja siellä asuva Risto teki marraskuussa Laajavuoren maisemissa kunnollisen ja suorastaan läkähdyttävän lenkin sauvojen kanssa.

Kun hän illalla rupesi nukkumaan, keuhkoista alkoi kuulua kummallista rohinaa. Flunssapöpö oli iskenyt, ja kunnolla.

– Kuuntelin tilannetta pari päivää, mutta kun olo vain paheni, oli pakko mennä lääkäriin. Hän totesi pahaksi päässeen keuhkoputken tulehduksen, jota piti ruveta hoitamaan.

– Minulla todettiin myös mykoplasma, johon sain 20 päivän antibioottikuurin. Kun sekään ei ruvennut auttamaan, söin 10 vuorokauden kuurin kortisonitabletteja. Minulla todettiin myös lievä astma, jonka takia olin yhden vuorokauden keskussairaalan vuodeosastolla. Meinasi happi loppua.

Pientä paniikkia

Ristolla ei ollut aiemmin edes minkäänlaisia allergioita, joten astmadiagnoosi herätti lievää suurempaa paniikkia. Lääkäri rauhoitteli kuitenkin toteamalla, ettei kyse ole hengenvaarallisesta taudista.

– Keuhkojen rohina oli ihan mahdotonta. Nukkui sitten kyljellään tai selällään, aina sama tulos, kun hengitti ulos. Oli kuin joku pilli olisi soinut kurkussa. Alkuvaiheissa korina oli semmoista kuin olisi perunat kiehuneet keuhkoputkessa.

Niin kuin tiedetään, suutarin lapsilla ei usein ole kenkiä, mutta onneksi Risto ei ollut tässä tilanteessa kovin pitkään. Hän näki jostakin Lyprinol-nimisen luontaistuotteen ilmoituksen ja muisti joskus itsekin edustaneensa kyseistä valmistetta. Niinpä hän päätti testata Lyprinolin tehon.

– Sen on määrä auttaa hengitysteitä pysymään auki ja se myös irrottaa limaa.

Tauti taittui

Risto otti Lyprinolia heti alkuun maksimiannoksen eli kaksi tablettia aamulla ja kaksi illalla.

– Kun aloitin Lyprinol-kuurin, olin juuri edellispäivänä ollut sairaalassa kokeneen keuhkolääkärin vastaanotolla. Hän puhallutti minua ja vahvisti, että kyseessä on lievä astma. Piti ruveta imaisemaan kortisonia aamuin illoin.

– Mutta sen jälkeen kun rupesin syömään Lyprinolia, minun ei enää tarvinnut ottaa kortisonia kuin parina päivänä, kun olo alkoi parantua ihan selvästi. Yhtäkkiä minulle välähti, että hei, mikäs olikaan Lyprinolin osuus tilanteeni kohentumisessa! Hapen saanti alkoi parantua huomattavasti ja  kauhea rohina keuhkoista loppui.

Oli sitten minkä ansiota tahansa, mutta tauti oli kerta kaikkiaan ohi. Sen jälkeen ei ole oireita ollut lainkaan. Nyt Risto katselee taas luottavaisesti tulevaisuuteen. Pöpö on selätetty ja edessä ovat toukokuun lopussa pidettävät 60-vuotispäivät.

– Ne vietetään Armenian pääkaupungissa Jerevanissa, jossa olen käynyt pari kertaa aiemminkin. Opiskelin 70-luvun lopussa Moskovan yliopistossa venäjää, ja Armeniassa pärjään ainakin kielen puolesta.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Petteri Kivimäki

Terveys-Hymy 4-12