Siitä ovat kärsineet monien eri alojen mestarit. Kyse on lukihäiriöstä eli lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeudesta, dysleksiasta. Hengenlahjojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Lukihäiriöstä eli dysleksiasta käytetään monenlaisia termejä. Puhutaan sanasokeudesta, lukivaikeudesta, kirjoittamisen ja lukemisen erityisvaikeudesta ja kehityksellisestä lukemisvaikeudesta. Latinaksi lukihäiriö on dysleksia, ja henkilö, jolla on dysleksia, on dyslektikko.
Dysleksia on nykytietojen mukaan neurologinen tai neurobiologinen häiriötila, joka voi ilmetä lukemisen hitautena tai samankaltaisten äänteiden hahmottamisen vaikeutena. Jos kyseessä on sekä lukemisen että kirjoittamisen erityisvaikeus, ongelmia tulee myös tekstin tuottamisessa: kirjaimia jää pois tai niitä ilmaantuu vääriin paikkoihin, ylimääräisiä kirjaimia voi ilmaantua tai kokonaisia sanoja voi pudota pois. Lukihäiriö haittaa lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä.
Dysleksia on kaikkein yleisin oppimiskyvyn vaikeuksista. Se ei aiheudu peruskoulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista, ja se saattaa vaivata koko elämän ajan. Lukemiseen liittyvän dysleksian oireita ovat kirjallisen ilmaisun vaikeudet, suuri virheiden määrä, ja asiaan liittyy usein myös vieraiden kielten oppimisvaikeutta.
Enemmän miehillä
Dysleksian eri muotoja esiintyy maailmanlaajuisesti noin 5–10 prosentilla, mikä Suomen oloissa tarkoittaisi pahimmillaan jopa yli puolta miljoonaa ihmistä. Eräiden arvioiden mukaan kuitenkin noin kuusi prosenttia suomalaisista eli yli 320 000 kansalaista kärsisi dysleksiasta, joka noin neljällä prosentilla – yli 210 000 ihmisellä – olisi luonteltaan vakavaa.
Lapsilla dysleksia on aikuisväestöä yleisempää, sillä prosenttiluvut pyörivät jossakin 5–15 välillä. Osalla lapsista lukihäiriö kuitenkin korjaantuu iän myötä; ala-asteen oppilailla oireita on selvästi enemmän kuin yläasteella.
Onneksi valtaosa oireista on kuitenkin lieviä, mikä käytännössä tarkoittaa vain sitä, että lukeminen ja kirjoittaminen tuottavat tavanomaista suurempia vaikeuksia. Lukemiseen liittyvä häiriö periytyy, ja onkin arveltu, että noin joka toisella erityisvaikeuksien kanssa taistelevalla suomalaisella on ainakin yksi samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen. Periytyvyyden on arvioitu olevan 30–70 prosenttia.
Dysleksiaa esiintyy syystä tai toisesta yleisemmin miessukupuolella kuin tytöillä ja naisilla. Luku- ja kirjoitusvaikeudet ovat pojilla kaksi kertaa yleisempiä kuin tytöillä.
Totuus on toinen
Dyslektikot katsottiin aikaisemmin heikkolahjaisiksi tai ainakin muita laiskemmiksi, mutta totuus on aivan toinen. Hengenlahjoilla ja lukihäiriöllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Dyslektikko voi olla hyvinkin älykäs, lahjakas ja luova, mutta hän lukee ja kirjoittaa huonommin kuin hänen lahjakkuutensa tai erityisomaisuutensa edellyttäisivät.
Dyslektikko voi olla hyvinkin etevä musiikin, taiteiden, matematiikan ja tekniikan aloilla. Onkin havaittu, että esimerkiksi taideopiskelijoiden keskuudessa on enemmän dyslektikkoja kuin muiden alojen opiskelijoiden joukoissa.
Dysleksiaa voidaan kuitenkin hoitaa, ja tärkeää olisi, että lukivaikeudet osattaisiin diagnosoida mahdollisimman nuorena. Hoitomuotoina ovat muun muassa neuropsykologinen kuntoutus ja puheterapia. Tavallisin menetelmä on kuitenkin erityisopetus, jonka päämääränä on kirjain-äännevastaavuuden hahmottamisen lisääminen. Hoidot aloitetaan yleensä silloin, kun lapsi opettelee lukemaan.
Tunnettuja dyslektikkoja
Lukihäiriöistä kärsivien julkisuuden henkilöiden lista on pitkä. Kulttuurihenkilöistä mainittakoon muun muassa tanskalainen satukirjailija Hans Christian Andersen, näyttelijä Tom Cruise, Disney-imeriumin luoja Walt Disney, näyttelijä Anthony Hopkins, muusikko John Lennon, taiteilija Leonardo da Vinci, taiteilija Pablo Picasso ja Onnen päivät -sarjassa Fonzieta näytellyt Henry Winkler.
Lista jatkuu mittavana: fyysikko ja nobelisti Albert Einstein, hehkulampun, mikrofonin ja elokuvaprojektorin keksijä Thomas Alva Edison, puhelimen keksijä Graham Bell, Englannin entinen pääministeri ja nobelisti Winston Churchill, Virgin-yhtiön johtaja Richard Branson sekä IKEA:n perustaja ja omistaja, ruotsalainen Ingvar Kamprad.
Mukana on myös koko joukko kuninkaallisia. Heitä ovat ainakin Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja hänen lapsensa sekä Norjan edesmennyt kuningas Olavi V.
Tunnetuimmat suomalaiset dyslektikot ovat arkkitehti Alvar Aalto, monitoimimies Hjallis Harkimo sekä runoilija Arja Tiainen.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Skoy
Terveys-Hymy 11-12
Kommentit
Oma kommentti