Anja Viljamaan polvet ovat keljuilleet jo kymmenkunta vuotta, vaikka hän on vasta viisikymppinen. – Mutta onneksi nyt löytyi hyvä valmiste, joka on poistanut kipuja.
Tamperelainen Anja Viljamaa, 50, on työskennellyt kokkina koko ikänsä. Hän on ollut töissä suurkeittiössä, sairaalan keittiössä ja päiväkodin keittiössä, mutta tällä hetkellä hän vaikuttaa kokkina vanhusten hoivakodissa.
Anja on alun perin kotoisin Jyväskylän kupeesta Korpilahdelta, mistä hän aikoinaan muutti Lahteen kokkikouluun. Kolmenkymmenen Lahden vuoden jälkeen hän on perheineen asunut Tampereella nyt kolmisen vuotta.
Anja oli juuri täyttänyt 40 vuotta ja ajatteli pysyvänsä vanhanapiikana kissansa kanssa loppuikänsä, kunnes se oikea osui kohdalle. Anjan mies Jorma, 47, on yrittäjä ja tekee työkseen kaupan alan liikehuoneistoremontteja. Hänellä on aiemmasta liitostaan kaksi tytärtä, joista toinen on jo omillaan ja toinen asuu Lahdessa äitinsä kanssa. Anjalla ei omia lapsia ole.
– Meillä on tämmöinen uusioperhe, että miehellä on lapset ja mulla on kissat, Anja nauraa. – Ne ovat tyttökissoja kaikki, vaikka yhden nimi on Sulo, mutta ei sitä voi muuttaa, kun lapset ovat aikoinaan nimen antaneet. Muut maatiaiskarvajalat ovat Lumipallo ja Nöpö.
Kipua ja tuskaa
Anjalla ei ole ollut mitään vakavaa sairautta, mutta polvet ovat kiusanneet jo vuosikymmenen ajan.
– Nivelet ovat sökönä, hän huokaa.
– Varmaan työperäistä tai sitten äidiltä perittyä nivelrikkoa. Kyseessä ei enää ole alkava vaan jo lievä nivelrikko. Polvet on kuvattu ja diagnoosi tehty. Vikaa on molemmissa polvissa; ensin nivelrikko iski oikeaan ja sen jälkeen vasempaan, jossa vaiva on kehittynyt oikeaa nopeammin, ja vasen polvi onkin se huonompi.
Anja tunnustaa, että hänellä on jonkin verran ylipainoa, mikä ei auta asiaa. Sen verran hankalaksi nivelrikko on kehittynyt, ettei Anja enää pääse kyykkyyn.
Portaitten kapuaminen on tuottanut kipua ja tuskaa. Ainoa liikunnan laji, joka sopii, on vesijuoksu, jota Anja on harrastanut säännöllisen epäsäännöllisesti.
– Olen yrittänyt käydä kuntosalilla, mutta työpäivän jälkeen ei enää jaksa lähteä sisätiloihin kuntoilemaan. Erityisen kipeät polvet ovat olleet, kun säät vaihtuvat, etenkin jos on tulossa sateista ja märkää. Meillä ei tarvita ilmapuntaria.
Imeytymisongelmia
Anja sai viime kesänä siskoltaan synttäripäivälahjaksi lahjakortin tamperelaiseen Hyvä Olo Ilona -nimiseen terveyden ja hyvinvointipalveluihin keskittyneesen hoitolaitokseen. Anja ei ollut ikinä kuullut koko paikasta, mutta lähti sinne ilomielin.
– Menin Ilona Fagerlund-Rauhasen käsittelyyn ja jäsenkorjaukseen. Kun kerroin hänelle kivuista ja säryistä, hän kuunteli hetken ja sanoi sitten, että minä olen hapan. Ymmärsin kyllä heti, että hän tarkoitti happo-emäs-tasapainossa olevaa häiriötä.
Mikään ei oikeastaan imeytynyt kunnolla.
– Hän teki jäsenkorjauksen ja suositteli myös hierontaa, sillä olin ihan jumissa päästä varpaisiin. Koska jalat kramppasivat, hän suositteli Nordic Health -kipumagnesiumsuihketta. Olin syönyt kramppien takia magnesiumia tabletteina, mutta ne eivät imeytyneet.
Anja alkoi käyttää kipumagnesiumia säännöllisesti aamuin illoin. Hän laittoi sitä paitsi polviinsa myös alaselkään ja muuallekin, missä kolotti.
Kunnon kokemus
Anja myöntää olleensa alkuun skeptinen.
– Vasta sitten aloin uskoa, kun sain kunnon todisteen kipusuihkeen tehosta.
Anja päätti oikaista metsän poikki kahden ja puolen kilometrin matkan.
– Ajattelin pystyväni siihen, vaikka oli tosi kuuma päivä ja jalat olivat valmiiksi turvoksissa ja tosi kipeät. Sitten vielä nilkka kipeytyi metsäpolulla niin pahasti, että oli pakko istahtaa isolle kivelle. Olin ihan hädissäni, sillä mies ei olisi minua keskeltä metsää löytänyt.
Sitten Anja muisti, että repussa oli kipumagnesiumsuihketta.
– Eikä kestänyt kuin 10–15 minuuttia, kun kipu alkoi helpottaa. Pystyin jatkamaan matkaa. Jos sitä ainetta ei olisi ollut, olisin jäänyt keskelle metsää isolle kivelle istumaan.
Anja on siitä lähtien kertonut kaikille kavereilleen valmisteesta ja hehkuttanut siitä Facebookissa.
– Hiljattain minuun iski tenniskyynärpääkin, vaikka en ole ikinä pelannut tennistä. Se auttoi myös siihen.
Elämä hymyilee
Anja on tutustunut tuoteperheen toiseenkin valmisteeseen eli Sport-versioon. Sitä hän ei käytä yhtä ahkerasti kuin kipumagnesiumia.
– Käyn Hyvä Olo Ilonassa kerran viikossa joko hierottavana tai fysioterapeutilla, ja aina välillä ne siellä käyttävät Sportia. Siitä tulee hyvä lämpö.
Anja on nyt kaikin puolin tyytyväinen elämäänsä.
– Tähän asti olen töissä kulkenut ylös ja alas hissillä, vaikka ei olisi ollut mitään kantamuksia. Nyt olen pikkuhiljaa ruvennut käyttämään rappusia. Se jos mikä osoittaa, etteivät polvet enää kiusaa.
Polvikipujen aikaan hän rupesi tarkoituksella välttämään sellaisia paikkoja, missä tiesi olevan paljon rappuja.
– Nyt kun polvista on kipu poissa, mielikin on paljon valoisampi. Oli aikoja, jolloin tuntui, että kipu vie voiton, mutta onneksi ne ajat ovat takanapäin.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuvat Mika Kanerva
Terveys-Hymy 4-2015
Kommentit
Oma kommentti