Monet ikäihmiset kärsivät etenkin muistille tärkeän B12-vitamiinin puutteesta, kirjoittaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Heikki Korpela.
B12-vitamiini eli kobalamiini on muistihäiriöitä ehkäisevä B-ryhmän vitamiini. B12-vitamiinia tarvitaan veren puna- ja valkosolujen muodostamiseen ja aivojen toimintaan. B12-vitamiinia saadaan maksasta, lihasta, kalasta, kananmunista ja maitotuotteista sekä vitamiinivalmisteista. Muut B-ryhmän vitamiinit kuten foolihappo ja B6-vitamiini täydentävät ja tehostavat B12-vitamiinin vaikutusta.
Ikäihmisillä B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa muistihäiriön. Uudet tutkimukset osoittavat, että B12-vitamiinin puute voi olla yhteydessä moniin neurologisiin ja neuropsykiatrisiin oireisiin.
Lähes joka kolmannella yli 75-vuotiaalla esiintyy B12-vitamiinin piilevää puutetta. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan 12 prosentilla yli 65-vuotiaista suomalaisista on B12-vitamiinin puute. Sen yleisin syy on vitamiinin imeytymishäiriö. Iän lisääntyessä B12-vitamiinin imeytyminen ja hyväksikäyttö heikkenee. Sen vuoksi aivojen ja veren B12-vitamiinin määrä vähenee. Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden veren B12-vitamiinipitoisuus on huomattavasti pienempi kuin 40-vuotiaiden.
New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan B12-vitamiinin puute on alidiagnosoitu, koska B12-vitamiinin puutetta osoittavan määritysmenetelmän herkkyys ja tarkkuus on huono.
Muistisairauksien asiantuntija, Itä-Suomen yliopiston geriatrian professori, geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Raimo Sulkava on ehdottanut, että B12-vitamiinin puute pitäisi tutkia kaikilta yli 60-vuotiailta mittaamalla veren B12-vitamiinin pitoisuus. Jos vitamiinin puute havaitaan riittävän ajoissa, B12-vitamiinin puutteesta johtuva muistihäiriö voidaan estää.
Oireet ja toteaminen
Muistisairauksilla on monia syytekijöitä. Vuosittain noin 14 000 suomalaista sairastuu johonkin muistisairauteen. Näistä vain pieni osa johtuu B12-vitamiinin puutteesta. Muisti on yhteydessä tulehdukseen ja muistihäiriön perimmäinen syy on krooninen tulehdus. Siihen liittyy happiradikaalien liikaeritys, hermosolujen voimalaitoksien eli mitokondrioiden toimintahäiriö ja veri-aivoesteen lisääntynyt läpäisevyys.
B12-vitamiinin puutostilan neurologiset ja neuropsykiatriset oireet ovat monimuotoisia ja vaikeasti tunnistettavia. B12-vitamiinin puutostilassa aivojen tiedonkäsittely heikkenee. Se ilmenee ajattelun, muistin ja oppimisen tai hahmottamisen vaikeuksina. B12-vitamiinin puute voi olla yhteydessä moniin neurologisiin ja neuropsykiatrisiin oireisiin, kuten tuntohäiriöt, lihasheikkous, lihasjäykkyys, jalkojen ja käsien puutuminen, voimattomuus, masennus ja väsymys.
B12-vitamiinin puute aiheuttaa myös megaloblastianemian. Tässä anemiassa kaikkien verisolujen muodostuminen häiriintyy ja verisolujen koko, muoto ja lukumäärä muuttuu. B12-vitamiinin puutostilan neurologiset ja neuropsykiatriset oireet voivat esiintyä jopa vuosia ennen megaloblastianemiaa, eikä läheskään kaikille kehity anemiaa.
B12-vitamiinin puute voidaan todeta määrittämällä verinäytteestä biologisesti aktiivisen B12-vitamiinin eli holotranskobalamiinin pitoisuus. Kokonais-B12-vitamiinin tutkiminen ei välttämättä kerro B12-vitamiinin vajeesta, sillä vain 10–20 prosenttia B12-vitamiinista on biologisesti aktiivista.
Suurin osa elimistön B12-vitamiinista on sitoutunut varastoproteiiniin, eikä se ole elimistön solujen käytössä. Toisaalta veren B12-vitamiinipitoisuus ei välttämättä heijasta aivokudoksen B12-vitamiinpitoisuutta. Aivoissa voi olla B12-vitamiinin puutostila, vaikka verestä tehty mittaus ei osoita B12-vitamiinin puutetta.
Puutoksen syyt
B12-vitamiinin puutteen yleisin syy on vitamiinin imeytymishäiriö. Ikäihmisillä B12-vitamiinin imeytyminen häiriintyy helposti ja vitamiinin imeytymishäiriö on yleinen patofysiologinen löydös.
Esimerkiksi monet lääkkeet ja sairaudet heikentävät B12-vitamiinin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Imeytymishäiriön yleisin aiheuttaja on mahalaukun limakalvon surkastuminen ja tulehdus eli atrofinen gastriitti. Siihen liittyy hapoton maha. Surkastunut mahan limakalvo ei eritä mahahappoa eikä sisäistä tekijää, ja sen vuoksi B12-vitamiini ei imeydy. Ikäihmisillä hapoton maha ja atrofinen gastriitti on yleinen löydös. Professori Pentti Sipponen ja professori Kari Syrjänen ovat arvioineet, että lähes 100 000 suomalaista kärsii hapottomasta mahasta ja atrofisesta gastriitista.
B12-vitamiinin imeytymistä voivat heikentää myös ohutsuolen Crohnin tauti, keliakia, ohutsuolen bakteerien liikakasvu, mahalaukun poistoleikkaus tai mahalaukun ohitus, suoliston parasiitit ja runsas alkoholin ja lääkkeiden käyttö.
Esimerkiksi monet lääkkeet, kuten diabeteslääke, metformiini ja psykoosilääke, klotsapiini ja haponestolääkkeet heikentävät B12-vitamiinin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Kasvisruokaa syövät voivat myös kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Sen vuoksi kasvissyöjien pitäisi varmistaa B12-vitamiinin riittävä saanti.
Teksti Heikki Korpela
Terveys-Hymy 8-2015
mummo lookik nbdndndndndbdvddd