Jokelan traagisten tapahtumien jälkipuinnissa on vaadittu kohentamaan nuorison mielenterveyttä ja panemaan nuorisopsykiatria täysremonttiin. Ammattiauttajat eivät kykene toteamaan ja hoitamaan riittävästi nuorison pahoinvointia. Nekin nuoret, jotka ovat psykiatrisen hoidon piirissä, eivät aina saa siitä toivottua apua. Esimerkiksi Pekka-Eric Auvinen käytti psyykenlääkkeitä, jotka ilmeisesti vain pahensivat hänen huonoa vointiaan ja aiheuttivat aggressiivista käytöstä, kertoo Helsingin Sanomain verkkoliite 8.11.2007.
Tieto Auvisen SSRI-lääkkeiden mahdollisesta käytöstä on tärkeä, sillä Yhdysvalloissa tämä lääkeryhmä on yhdistetty väkivaltaiseen käyttäytymiseen kuten kouluampumisiin. Esimerkiksi Columbinen kouluampuja Eric Harris ja Dylan Klebold söivät lääkeryhmän pillereitä. Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, millainen syy seuraus -suhde SSRI-lääkkeiden syömisellä ja kouluampumisilla on, kirjoittaa HS.
SSRI-lyhenne tarkoittaa selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjää, minkä lääkeryhmän tuotteita käyttää ainakin 70 prosenttia kaikista Suomen 300 000 mielialalääkkeiden käyttäjästä.
Suomessa markkinoilla on parikymmentä tämän ryhmän lääkenimikettä.
Entä mikä olisi se ”psykiatrian täysremontti”, joka ehkäisisi ennalta masennusta ja muita mielenterveysongelmia? On sanottava suoraa, etteivät nykyiset hoitomuodot ole teholtaan kovinkaan kummoisia. Helsingin psykoterapiaprojektin mukaan erilaiset terapiat auttavat kahden vuoden kuluessa vain joka toista masennuspotilasta, vaikka osa tutkituista on samanaikaisesti saanut lääkitystä ja ollut sairaalahoidossakin. Kaiken lisäksi 40 % toipuneista sairastuu uudestaan alle kahden vuoden kuluessa. Masennuslääkkeetkin tepsivät vain osaan potilaista; 20–40 prosenttia on ”lääkeresistenttejä”. Toisin sanoen he eivät saa lääkityksestä toivottua apua. Resistenteillä henkilöillä on todettu vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen puutoksia, jotka estävät lääkkeiden vaikutusta, osoittavat tutkimukset.
”Täysremontiin” tulisi mielestäni kuulua myös ruokatapojen korjaus terveellisiksi ja aivan erityisesti EPA-rasvahapon, vitamiinien ja hiven- ja a kivennäisaineiden riittävän saannin turvaaminen, tarvittaessa ravintolisiä käyttämällä.
Ravintolisät näet vähentävät aggressiivista ja väkivaltaista käytöstä. Siitä saatiin vakuuttavaa näyttöä Ison-Britannian hallituksen luvalla ja sisäasiainministeriön (Home Office) vankeinhoito-osaston (HM Prison Service) valvonnassa tehdyssä tieteellisessä tutkimuksessa.
Tutkimukseen osallistui 231 Aylesburyn nuorisovankilan hoidokkia, iältään 18-21-vuotiaita. He kärsivät keskimäärin neljän vuoden rangaistusta. Puolet heistä sai 140 päivän ajan ruuan lisänä vitamiineja, hivenaineita ja välttämättömiä rasvahappoja ja puolet vastaavia lumevalmisteita. Vangeille tehtiin käyttäytymistä mittaavia psykologisia testejä ja kaikki väkivallanteot kirjattiin. Tulokset olivat hämmästyttävät. Ravintolisiä saaneiden vankien väkivaltateot vähenivät yli 25 % yhdeksän kuukauden aikana. Kun tarkasteltiin niitä vankeja, jotka edellisen puolen vuoden aikana olivat syyllistyneet vakaviin väkivaltaisuuksiin, ero oli vielä suurempi: Ravintolisäryhmässä väkivaltateot vähenivät lähes 40 %. Vaikutus oli ”valtava”, sanoivat tutkijat. Millään tähän asti käytössä olleella keinolla ei ole saatu vastaava vaikutusta vankien käytöksessä. Tutkimus julkaistiin British Journal of Psychiatry -lehdessä (2002;181,22-28).
”Aivojen ruokkiminen … näyttää vaikuttavan sosiaaliseen käyttäytymiseen”, sanoivat Oxfordin yliopiston tutkijat. ”Ravintolisien käyttö on halpaa, erittäin tehokasta ja inhimillistä”, he korostivat. Raportti oli ennen julkaisemistaan 10 kuukautta Britannian vankeinhoitolaitoksessa tutkittavana. Siitä ei löytynyt virheitä. Tutkimus herätti suurta huomiota mediassa. Muun muassa BBC uutisoi sen verkkosisuillaan http://tinyurl.com/yvztca.
Lähetin alkuperäisen raportin Suomen vankeinhoidon johdolle ja ylilääkärille, mutta se ei saanut minkäänlaista vastausta. Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksen näin: ”Brittitutkimus: Vihannesten syönti vähentää nuorisorikollisuutta”.Alaotsikkona oli: ”Kaalia syövät nuoret uusivat rikoksia muita harvemmin”. Tutkimusta johtanut tohtori Bernhard Gesch kirjoitti HS:n päätoimittajalle pyytäen oikaisemaan virheellisen uutisoinnin. HS ei reagoinut mitenkään. Suomalaisille haluttiin antaa tarkoituksellisesti aivan väärää tietoa.
Häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa selitetään yleisesti psykologisen ja sosiaalisen mallin avulla, vaikka tiedämme että kyseessä on aivojen neurokemian häiriö, jota voidaan korjata nauttimalla ruuan lisänä aivoille tärkeitä vitamiineja, hivenaineita ja rasvahappoja, erityisesti EPA-rasvahappoa. Monilla epäsosiaalisilla henkilöillä ja erityisesti vankilakundeilla on ADHD-oireyhtymä (tarkkaavuushäiriö ja ylivilkkaus), jossa runsaasti EPAa sisältävä kalaöljy auttaa useimpia potilaita. Siitä on saatu tieteellistä näyttöä Yhdysvalloista, Australiasta, Englannista ja nyt viimeksi Ruotsista. Göteborgin yliopistossa lasten- ja nuorisopsykiatrian professori Cristopher Gillbergin johdolla tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa kalaöljy auttoi kolmessa kuukaudessa joka neljättä ja kuudessa kuukaudessa joka toista potilasta.
– Aavistimme, että kalaöljyllä voisi olla vaikutusta, mutta olemme positiivisesti yllättyneitä, että vaikutus on näinkin selvä, kommentoi Mats Johnson, Kuningatar Silvian lasten- ja nuortensairaalan ylilääkäri Dagens Nyheterille.
– Tavallisesti lapset saavat jonottaa päästäkseen ADHD-tutkimuksiin. Nyt heitä voidaan heti alkaa hoitaa ravintolisillä, jolloin perheessä nähdään minkälainen vaikutus niillä on, sanoo tutkijaryhmään kuuluva psykologi Sven Östlund.
Tutkimus esitettiin marraskuussa Washingtonissa ADHD-tutkijain kongressissa ja se on lähetetty julkaistavaksi Journal of Attention Disorders -lehteen. EPA-rasvahappo näyttää olevan erityisen tärkeä lasten ja nuorten mielenterveydelle. Mielestäni runsaasti EPAa sisältävän kalaöljyn käyttö tulisi ottaa osaksi kouluruokailua, aivan niin kuin 50 vuotta sitten koululaisille annettiin lusikalla kalaöljyä. Siihen aikaan kouluissa valitsi työrauha.
ADHD:n lääkehoidon tehoa on liioiteltu sanotaan BBC:n Panorama -ohjelmassa (12.11.2007). ADHD:n lääkehoito perustuu valtaosin vuonna 1999 julkaistuun professori William Pelhamin johtamaan tutkimukseen, jonka mukaan lääkehoito antoi vuoden kuluessa paremman vasteen kuin terapia. Uusin Pelhamin johtama maailman suurin ADHD-hoitohanke The Multimodal Treatment Study of Children with ADHD seurasi satoja 7–9-vuotiaita ADHD-lapsia 1990-luvulta alkaen. Tulokset olivat valtava pettymys, Pelham myöntää nyt. Lääkehoito auttaa alussa, mutta se menettää tehonsa ajan oloon.
”Liioittelimme lääkityksen hyötyjä ensimmäisen tutkimuksen perusteella. Olimme uskoneet, että kun lapsia lääkitään pitkään, heidän ennusteensa paranee. Näin ei ollut asianlaita[…] Ei ole näyttöä sitä, että lääkityksestä olisi pitkällä tähtäimellä enemmän hyötyä kuin hoitamatta jättämisestä”, Pelham sanoo BBC:n dokumentissa. Hän korostaa vielä, ettei lääkitys ollut pelkästään hyödytöntä, vaan siitä oli pelkkää haittaa. ”Lasten kasvu hidastui merkittävästi eivätkä he kasvaneet kuten muut lapset pituuden ja painon suhteen”, Pelham sanoo.
Pelham on Buffalon yliopiston psykologian, psykiatrian ja pediatrian professori, jonka tutkimusalue on erityisesti ADHD.
Ison Britannian terveysministeri Andy Burnham varoitti 7.11.2006 julkisuudessa, että Ritalin (metyylifenidaatti) saattaa aiheuttaa sydämen tiheälyöntisyyttä, rytmihäiriöitä, verenpaineen nousua ja rintakipua (angina pectorista).
Nämä tiedot ovat Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/ADHD
Tuossa yllä olevassa kirjoituksessa mainitsin ADHD:n eli ylivilkaus- ja tarkkaavuushäiriön. Sen täydentävää hoitoa ravintolisillä on tutkittu ja tutkitaan parhaillaan vilkkaasti eri puolilla maailmaa. Kerron tässä uusista tutkimusksita
ADHD-potilaiden seerumia ja punasoluja tutkittaessa on havaittu useiden ravintoaineiden puutoksia, jotka voivat olla yhteydessä ADHD:n oireisiin ja liitännäistautien ja syrjäytymisen lisääntyneeseen riskiin. Erityisesti puutetta näyttää olevan sinkistä ja omega-3-rasvahapoista ja joillakin yksilöillä raudasta ja magnesiumista. Puutosten syy ei ole välttämättä yksipuolisessa ruokavaliossa, vaan joskus myös lapsen nopeassa kasvuvauhdin aiheuttamassa lisääntyneessä tarpeessa. Omega-3-puutosten syynä ovat ilmeisesti geenivirheistä johtuvat häiriöt ravinnosta saatuja rasvahappoja muuntavissa desaturaasi-entsyymeissä. Myös alkoholin käyttö inaktivoi desaturaaseja, ja se voi johtaa rasvahappojen epätasapainoon (Brookes ym. 2006).
Kalaöljyn anto ravintolisänä korjaa rasvahappojen häiriintynyttä tasapainoa (Germano ym. 2007) Erityisesti EPA-rasvahappo estää saturaaseja heikentävien geenien ilmentymistä. Viime vuosina useat tutkijaryhmät ovatkin testanneet erilaisten kalaöljyvalmisteiden vaikutusta ADHD:n oireisiin. Hyviä tuloksia voidaan saada jo 12 viikon kuluttua, raportoivat brittitutkijat (Richardsson ja Puri 2002). Samankaltaisia tuloksia on raportoitu myös Etelä-Australian yliopistosta (http://tinyurl.com/3dx36x) ja Ruotsista. Onnistuneissa hoitokokeiluissa tutkijat ovat antaneet EPA-rasvahappoa päivittäin vähintään 500 mg, mikä on monin verroin enemmän kuin lapset saavat ruoasta.
Uusin tutkimusraportti tulee Göteborgin yliopiston lasten ja nuorten psykiatrisessa sairaalassa ja neurotieteiden ja fysiologian laitokselta, jossa vuosina 2004–2006 tehtyyn kaksoissokkotutkimukseen osallistui 75 ADHD-lasta, iältään 8–18 vuotta. Puolet heistä sai kalaöljyn EPA-rasvahappoa (500 mg/vrk) ja GLA:ta sisältävää tiivistettä, puolet taas lumevalmistetta (oliiviöljyä) (Johnson ym. 2007). Ennen kokeen alkua lasten vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen, jossa he arvioivat lapsensa oireet antamalla pisteitä 18 eri kriteerille. Psykologit testasivat lapset monipuolisilla menetelmillä. Kolmen kuukauden kuluttua hoidon alusta vanhemmat täyttivät saman lomakkeen uudelleen ja pyskologiset testit uusittiin.
Silloin joka neljäs kalaöljyä saaneista ADHD-lapsista ja -nuorista oli alkanut selviytyä paremmin. ADD-ryhmässä joka kolmannen lapsen oireet lievenivät, kun vastaavaa havaittiin vain seitsemällä prosentilla verrokkiryhmän lapsista. Tämän jälkeen alettiin kaikille lapsille antaa aitoa ravintolisää kolmen kuukauden ajan. Oireet arvioitiin jälleen samoilla menetelmillä kuin aikaisemminkin. Silloin 47 prosenttia ADHD- ja 58 prosenttia ADD- lapsista oli parantanut tuloksiaan. Tutkimus esitettiin marraskuussa 2007 Washingtonissa ADHD-tutkijain kongressissa ja tulokset herättivät luonnollisesti suurta huomiota mediassa.
– Aavistimme, että kalaöljyllä voisi olla vaikutusta, mutta olemme positiivisesti yllättyneitä, että vaikutus on näinkin selvä, kommentoi Dagens Nyheterille Mats Johnson, Kuningatar Silvian lasten- ja nuortensairaalan ylilääkäri.
– Tavallisesti lapset saavat jonottaa päästäkseen ADHD-tutkimuksiin. Nyt heitä voidaan heti alkaa hoitaa ravintolisillä, jolloin perheessä nähdään minkälainen vaikutus niillä on, sanoo tutkijaryhmään kuuluva psykologi Sven Östlund.
Monipuolinen ravintolisähoito voi olla yhtä tehokasta kuin Ritalin-lääkitys, mutta ilman sivuvaikutusten vaaraa, kirjoittavat Bostonin McLean Hospitalin lastenpsykiatrit (Harding ym. 2003). He hoitivat ADHD-lapsia lastenpsykiatrian osastolla joko Ritalinilla (10 lasta) tai ravintolisillä (10 lasta). Kummassakin ryhmässä lapset edistyivät yhtä lailla lähtötilanteeseen nähden. Ravintolisät käsittivät monipuolisen yhdistelmän vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kasviantioksidantteja, aminohappoja, välttämättömiä rasvahappoja, fosfolipideja ja maitohappobakteereja.
Suomessa ADHD:n ravitsemushoitoon on suhtauduttu pidättyväisesti, ehkä siksi, että eri tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Viime vuosikymmenellä paljon mainostetut DHA-valmisteet ovat tuottaneet pettymyksen, kun niitä on testattu kliinisissä kaksoissokkokokeissa (Hirayama ym. 2004). Tässä yhteydessä onkin aiheellista huomauttaa, että yhdellä valmisteella tehty hoitoyritys ei välttämättä tuota toivottua tulosta. Samoin sinänsä tehokkaan valmisteen liian pieni annostelu tai liian lyhyt hoitoaika. Onnistunut ravitsemushoito voi hillitä ADHD:n oireita ja vähentää epileptisiä kohtauksia. Tärkeää on myös, että ravitsemushoito voi vähentää masentumisen ja syrjäytymisen riskiä ja siten ehkäistä huonoille teille joutumista.
Kirjallisuusviitteet:
Brookes KJ, Chen W, Xu X, Taylor E, Asherson P. Association of fatty acid desaturase genes with attention-deficit/hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 2006;60(10):1053-61.
Germano M, Meleleo D, Montorfano G, Adorni L, Negroni M, Berra B, Rizzo AM. Plasma, red blood cells phospholipids and clinical evaluation after long chain omega-3 supplementation in children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Nutr Neurosci. 2007;10(1-2):1-9.
Johnson M, Östlund S, Fransson G, Kadesjö B, Gillberg C. Omega-3/omega-5 gfatty acids for attention-deficit/hyperactivity disorder. A rabndomized placebno-controlled trial in children and adolescents. 19th Annual CHADD International Conference, November 7-10, 2007 Washington. Journal of Attention Disorders [lähetetty julkaistavaksi]
Harding KL, Judah RD, Gant C. Outcome-based comparison of Ritalin versus food-supplement treated children with AD/HD. Altern Med Rev. 2003;8(3):319-30.
Richardson AJ et al. A randomized double-blind, placebo-controlled study of the effects of supplementation with highly unsaturated fatty acids on ADHD-related symtoms in children with specific learning difficulties. Prog Neuropsychopharmacol Psychiatry 2002; 25: 233-239.
Hirayama S, Hamazaki T, Terasawa K. Effect of docosahexaenoic acid-containing food administration on symptoms of attention-deficit/hyperactivity disorder – a placebo-controlled double-blind study. Eur J Clin Nutr. 2004;58(5):838.
Mielestäni jokainen voi tehdä omat päätelmänsä SSRI-lääkkeiden vaikutuksesta pelkästään lukemalla seuraavan internet sivun ja katsomalla kaikki linkit:
http://www.ssristories.com/index.php
Tuon sivun jälkeen on turha väittää, että SSRI-lääkkeillä ei ole mitään sivuvaikutuksia. Tiedän sen omasta kokemuksesta, kun söin niitä itse kuusi vuotta lääkärin määräyksestä, kunnes lopetin ne jo monta vuotta sitten huomattuani, että niillä on itsemurhaan ja väkivaltaiseen käytökseen johtava vaikutus.
Olen henkilökohtaiselta vakaumukseltani kristitty, enkä katso väkivaltavideoita, enkä harrasta muutakaan kriminaalia. Olen elämäntavoiltani vakaa ja vapaa ja silti näiden SSRI-lääkkeiden vaikutuksesta minulle tuli väkivaltaisia ajatuksia. Siitä voin tajuta, että syy oli lääkkeissä, ei elämäntavoissa. Lopetettuani SSRI-lääkkeiden syömisen ja aloitettuani E-Epan ja Karnosiinin syömisen, pääsin eroon noista väkivaltaisista ajatuksista, jotka sotivat vakaumustani vastaan.