Migreenistä kärsii 700 000 suomalaista

Kaikilla meillä on päänsärkymme, sanotaan. Mutta kun migreenikohtaus osuu omalle kohdalle, muiden päänsärky ei paljon auta. Suomen Migreeniyhdistyksen kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari kertoo, mitä kaikkea migreenistä tiedetään.

Sari Viitasaari sanoo, ettei kaikkia migreenikohtausta aiheuttavia aivotapahtumia vielä tunneta. Migreenikohtaus alkaa kuitenkin sähkökemiallisella muutoksella aivorungossa, kun jokin kohtauksen laukaisija, esimerkiksi kirkas valo tai stressi tai ajastingeeni itsessään käynnistää migreenin.
– Aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo toimii sekä pään että kasvojen alueen tuntohermona ja verenkierron säätelijänä. Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla laukaisee migreenin. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa. Samalla valtimot saattavat laajentua, joskin tämä on koko tapahtumaa ajatellen sivujuonne. Sykkivä särky on seurausta siitä, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon.
– Jos migreeniin liittyy aura, takaraivon alueella sijaitsevalta näköaivokuorelta lähtee eteenpäin leviävä sähköisen toiminnan aalto. Sen jäljiltä hermosolujen toiminta vaimenee ja verenkierto vähenee joksikin aikaa. Tämä häiriöaallon aktiivinen reuna-alue aiheuttaa ilmiön, jota sanotaan auraksi. Jos aalto ylittää näköaivokuoren, syntyy auran oireeksi näköaistimuksia, esimerkiksi sahalaita.

Naisilla kolme kertaa yleisempää

– Migreeniä sairastaa arviolta 700 000 suomalaista. Migreeni koskettaa joka viidettä suomalaista jossain vaiheessa elämää. Erityisesti migreeni on työikäisten naisten sairaus, jota esiintyy naisilla noin kolme kertaa yleisempänä kuin miehillä. Migreenin suurempi esiintyminen naisilla johtuu siitä, että naisten hormonikierto on yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä.
– Migreenin voivat laukaista myös stressi, valot, hajut, sään vaihtelut, nälkä, alkoholi ja erilaiset ruoka-aineet. Laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä.
Terveet elämäntavat voivat kuitenkin olla avuksi.
– Migreeniä voidaan ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla; hyvän lihaskunnon ja ryhdin ylläpidolla, rentoutumisen opettelulla, säännöllisellä ja terveellisellä ruokailulla sekä riittävällä unella. Stressin– ja arjenhallintataidot ovat myös tärkeä osa hoitoa lääkehoidon rinnalla. Stressin välttäminen on merkittävä migreeniä ehkäisevä tekijä. Muita laukaisevia tekijöitä voi seurata ja ottaa huomioon jatkossa.
– Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä huoneessa. Se voi helpottua myös esimerkiksi lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.
– Migreenikohtausta lääkitään kahdentyyppisillä kohtauslääkkeillä: tulehduskipulääkkeillä tai migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada poikki tulehduskipulääkkeellä, jonka annoksen täytyy olla riittävän suuri. Sellaisena annoksena pidetään kaksin-kolminkertaista annosta verrattuna siihen, mitä tavallisesti otetaan esimerkiksi nuhakuumeessa.
– Jo alkanutta kipua voi myös lääkitä tulehduskipulääkkeellä tai ellei sellainen yksin auta, migreenin täsmälääkkeellä. Näitä kahta voidaan myös yhdistää. Tavoitteena kuitenkin on, että jo alkanut kohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti. Jos kohtauksia on viikoittain tai ne rajoittavat toimintaa tai ovat hyvin pelottavia, kannattaa lääkitykseen lisätä estolääke. Omasta lääkehoidosta keskustellaan asiantuntevan lääkärin tai neurologin kanssa.

Uusia lääkkeitä tai hoitomuotoja?

Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää uusia biologisia lääkkeitä, jotka on kehitetty varta vasten migreeniin. Biologisella lääkkeellä haetaan täsmävaikutusta tietyn sairauden hoitoon.
Uusien lääkkeiden keskiössä on kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi CGRP, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua migreenikohtauksen aikana. Uudet lääkkeet, eli CGRP-vasta-aineet joko sitoutuvat suoraan CGRP:hen tai sen reseptoriin. Näin CGRP:n vaikutus estyy tai vähenee eli se ei pääse välittämään kipua.
Migreeni on valitettavan yleismaailmallinen sairaus.
– Sitä esiintyy eri puolilla maailmaa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuositasolla Euroopassa ja Amerikassa 6-8 % miehistä ja 15-18 % naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä, Sari Viitasaari selvittää.