Siitä kärsii lähes jokainen raskaana oleva nainen ja yli 60-vuotiaista sen on kokenut joka toinen. Kyse on tietysti suonenvedosta, joka iskee usein yön pimeinä hetkinä.
Yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta kertoo, että harhaanjohtava suonenveto -nimitys on satoja vuosia vanha.
– Joskus 1600-luvulla, kun ei vielä tiedetty, mistä on kysymys, asioista alettiin puhua siltä pohjalta miltä ne näyttivät. Joskus oli varmaan lihaskrampin yhteydessä nähty pullottava suoni.
Suonenvedossa on kyse joko lihaksen tai kokonaisen lihasryhmän krampista. Se ei lähde laukeamaan itsestään, vaan se saadaan yleensä tokenemaan vain vastavedolla.
Kipu voi olla kova.
– Venyttely auttaa, ja joskus pienikin venyttely voi saada krampin laukeamaan, jolloin veri lähtee taas kiertämään ja lihas saa happea. Kipu helpottuu usein jo tällä konstilla, Lagus neuvoo.
Laguksen mukaan monet sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta voivat altistaa kramppien syntymiseen. Joskus taustalla voivat olla nestetasapainon ja suolan saannin häiriöt. Myös jalkojen verenkiertohäiriöiden on havaittu altistavan suonenvedolle, mutta kaiken kaikkiaan ei tiedetä, miksi ja mistä krampit tulevat.
Ennaltaehkäisyä voi yrittää.
– On muistettava juoda riittävästi nesteitä ja huolehtia siitä paikasta, jossa suonenvetoa ilmenee. Natriumia ja kaliumia on saatava riittävästi. Krampit ovat urheilijoilla yleisiä, ja venyttelyä kannattaa harrastaa jo ennen urheilusuoritusta. Takareisikrampit ovat yleisiä muun muassa juoksijoilla. Kannattaa myös muistaa, että jos on kramppitaipumusta, ei pidä lähteä uimaan niin pitkälle, ettei pysty saamaan maata jalkojen alle. Moni on hukkunut, kun kramppi iskee uidessa, Lagus kertoo.
– Myös jalkakylpy illalla ja villasukat yöksi jalkaan voivat olla avuksi. Ja ennen nukkumaan menoa kannattaa tehdä kunnon venyttely. Nukkumatilan on myös syytä olla lämmin, sillä kylmyys ja veto altistavat suonenvedoille. Kunnon verenkierto jaloissa pitää krampit loitolla.
Suonenveto on siitä ilkeämielinen vaiva, että se iskee ja herättää usein keskellä yötä. Miksi näin?
– Lihakset ovat yöllä hyvin rentoutuneita, ja silloin pienikin kosketus voi saada lihaksen kramppaamaan. Ongelma on tuttu lähes kaikille naisille raskauden aikana. Iän myötä alttius suonenvedoille yleistyy selvästi, ja siitä kärsii tai on kärsinyt joka toinen 60 vuotta täyttänyt. Kramppeja ilmaantuu sekä miehille että naisille.
– Netissä on paljon neuvoja, ja kaikki vaarattomat keinot, kuten venyttelyohjeet, kannattaa käydä läpi.
Kiusaa myös lääkäriä
Emilia Lagus suosittelee krampin iskiessä vain venyttelemään sitkeästi, ja kun kramppi on lauennut, hieronnasta voi olla apua. Kun kramppikohta saa lämpöä, veri alkaa kiertää paremmin.
– Kramppi voi olla niin raju, että se on kipeä vielä seuraavanakin päivänä. Myös tulehduskipugeeli voi auttaa. Lasi vettä ja vähän suolaa voi myös olla hyväksi, mutta suolojen kanssa kannattaa olla varovainen, koska niillä on paljon haittavaikutuksia. Kannattaa keskustella lääkärin kanssa natriumin ja kaliumin lisäämisestä.
Moni on myös kertonut kramppien kadonneen magnesiumin myötä. Lagus vahvistaa, mutta vain osittain.
– Tutkimuksissa on todettu, että magnesiumlisä auttaa, jos on magnesiumista puutetta, mutta ilman sen puutetta ei tutkimuksissa ole havaittu olleen magnesiumlisästä apua. Olen kuitenkin tietoinen, että monet ovat saaneet magnesiumlisästä helpotusta.
Vaiva on niin yleinen, että se ei armahda lääkäriäkään. Öiset krampit ovat valitettavan tuttuja myös Emilia Lagukselle.
– On niitä ollut. Ne ilmaantuvat varsinkin öisin, herättävät ja ovat hurjan kipeitä. Minulla kramppaavat jalkapohjat, etenkin oikea jalka. Ei auta muu kuin venytellä!
– Jos kotikonstit eivät kuitenkaan auta, kannattaa käydä lääkärissä. Silloin tutkitaan suonenvetopaikka ja katsotaan, onko jalka ja verenkierto kunnossa. Jotkut lääkkeet kuten diureetit voivat altistaa suonenvedolle, ja lääkkeitä voidaan tarvittaessa myös vaihtaa. On myös olemassa lääkkeitä, jotka tuovat tähän vaivaan helpotusta.
Kommentit
Oma kommentti