Optometristi näkee sen työssään: Digiaika koettelee silmiä

Nuorilla on yhä enemmän silmäongelmia.
– Digiaika aiheuttaa erityisesti lähinäkö­hankaluuksia, optometristi Suvi Moisanen kertoo.

Suvi Moisanen, 40, työskentelee Silmäasemalla Torniossa. Hänen asuinpaikkansa on Keminmaa, aivan Paavo Väyrysen naapurustossa.

Suvi on ollut alalla 15 vuotta ja hänen tittelinsä on siis optometristi. Kaikki tietävät optikon, mutta mikä ihme sitten on optometristi?
– Optometristilla on nykyaikainen optikon koulutus. Optikko on ammattinimike, mutta optometristinimike kertoo, että henkilö on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja hänellä on diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus. Tällöin optometristi pystyy arvioimaan silmän terveyttä laajemmin, Suvi selvittää.
Vaikka Suvi onkin vasta ne­likymppinen, hän on 15 työ­vuoden aikana saanut huomata selvää muutosta asiakaskunnassaan.
– Etenkin nuorilla on yhä enemmän lähinäköhankaluuksia. Digiajasta se johtuu, kun tuntikausia tuijotetaan puhelinta tai nettiä.
Myös tilastot vahvistavat Suvin havainnot. Tutkimusten mukaan lähes kaikilla yli kahdeksanvuotiailla on puhelin ja 16-89-vuotiaista peräti 82 prosenttia käytti internetiä monta kertaa päivässä. Vasta 64 ikävuoden jälkeen vauhti hiukan hiljenee.
Niin kuin jokainen tietää, nettiä käytetään viestintään, eri medioiden seuraamiseen, ostoksiin ja monenlaisten asioiden hoitamiseen. Matkapuhelimella nettiä käyttää valtaosa 16-64-vuotiaista.
– Mitä lyhyempi katseluetäisyys on älypuhelimeen tai tablettiin, sitä vaativampi se on silmille, jolloin vaaditaan yhä enemmän akkommodaatiota eli mukautumista. Digitaalinen silmien rasittuminen vaivaa yli puolta tietokoneen käyttäjistä. Silmät väsyvät, ne rasittuvat, kuivuvat, näkö voi sumentua, tarkentaminen hankaloitua ja silmiä voi vaivata valoarkuus, Suvi kertoo.

”Kannattaa katsoa välillä pihamaata”

Lähikatselua on jokaisen elämässä nykyään paljon.

– Silmä mukautuu kyllä lähikatseluunkin, mutta jos ruutua tuijottaa tuntikausia todella läheltä, se rasittaa silmiä tarpeettomasti. Mitään suosituksia on vaikea antaa, sillä silmien tarkennuskyvyssä on eri ihmisillä suurta vaihtelua. Jos kuitenkin aikuinen harrastaa lähikatselua päivittäin kahdeksan, yhdeksän tuntia, se on jo paljon. Asiaa auttaa, jos välillä voi nostaa katseen ruudusta ja katsoo vaikka ikkunasta ulos pihamaalle. Lähikatselun pitkäkestoisuus on se kaikkein hankalin asia.
Digilaitteet tuottavat sinistä valoa, mutta Suvi ei ole sen suhteen kovin huolissaan. Sitä tuottaa myös aurinko.
– Kaikissa ikäryhmissä on omat haasteensa. Lasten silmät ovat kuitenkin herkät, joten suosittelen kohtuutta. En ole sinisestä valosta kovin huolissani, sillä tämänhetkisen tietämyksen mukaan normaali näyttöjen katselu ei ole vaarallista. Pitkässä juoksussa ei tosin osata sanoa, mitä seuraa, jos digilaitteita on aloitettu käyttää kaksivuotiaana. Ei tiedetä, mikä on tilanne, kun mittarissa on 60 vuotta tai enemmän.
Eri ikäryhmillä on omat mur­heensa myös silmäasiois­sa.
– Silmäsairauksien riski kasvaa iän myötä. Sellaisia ovat esimerkiksi harmaakaihi, glaukooma ja silmien kuivuminen. Myös yleissairaudet kuten diabetes ja sen myötä diabeettinen retinopatia sekä korkea verenpaine voivat heikentää silmien terveyttä. Iän ja geneettisen alttiuden lisäksi silmäsairauksien puhkeamiseen voivat vaikuttaa myös ylipaino, tupakointi ja altistuminen UV-säteilylle.

Yksipuolisella ravinnolla voi olla merkitystä

Optometristi Suvi Moisanen toteaa, että silmäsairauk­sien synty on usein monen tekijän summa eivätkä niiden syntymekanismit ole selvillä. Yhtenä syynä pidetään kuitenkin oksidatiivista stressiä eli vapaiden radikaalien ja antioksidanttien välistä epätasapainoa.

Puhutaan siis vitamiineista, hivenaineista ja rasvahapoista. Silmille ovat hyödyksi muun muassa C-, E-, D-, A-vitamiini sekä sinkki, omega-3-rasvahapot, luteiini, zeaksantiini ja polyfenolit.
– Silmät ovat alttiita oksidatiiviselle stressille. Sitä aiheuttavat suuri hapenkulutus, monityydyttämättömien rasvahappojen tarve ja myös pitkällä aikavälillä korkean energian valolle altistuminen. Monipuolinen ja värikäs ruokavalio hyödyntää noin yleisestikin, mutta samalla myös silmiä.
– Silmien hyvinvointia voi edesauttaa myös ravintolisillä. Antioksidanteilla on tehty laajoja tutkimuksia, voitaisiinko niiden avulla myös hidastaa joidenkin silmäsairauksien etenemistä. Tutkimuksia ravinnon ja ravintolisien vaikutuksesta silmien terveyteen tehdään koko ajan vahvemman näytön aikaansaamiseksi.

Entä Suvi itse?

Kuinka sitten optometristi Suvi Moisanen itse pitää huolta silmistään?

– Pyrin syömään sekaravintoa, mitään erityistä ruokavaliota minulla ei ole. Lähtökohtana on se, että saisi kaikkea tarvittavaa ravinnosta ja mahdollisimman monipuolisesti. Itse en ota säännöllisesti mitään muuta ravintolisää kuin D-vitamiinia ympäri vuoden, mutta kyllä myös mustikkakapselit ovat minulle tuttuja. Ne vaikuttavat positiivisesti silmän tarkennukseen.
– Kohtuus kaikessa, se on lähtökohtani. Olen tällainen tylsä keskitien kulkija. Niin tylsää kuin se voi ollakin, se on usein minulle oikein hyvä ratkaisu!

Artikkeli on julkaistu Terveys-Hymyssä numerossa 5/2021.