Tanssit Iinattijärven Hampuksen tanssipaikalla Pudasjärvellä oli päättynyt. Taksikuski Atte Särkelä kyyditsi juhlakansaa kotia kohti. Kello läheni jo puolta kahta. Yötaivas oli puolipilvinen.
Äkkiarvaamatta 33-vuotias Särkelä ja hänen kyytiläisensä näkivät Rengasvaaran yllä, lähellä Suomen eteläisintä tunturia Iso-Syötettä, valopallon. Se ei ollut kuu!
Pian sen viereen ilmestyi toinen kirkas valopallo ja lopulta niitä oli taivaalla toista kymmentä. Pallot syöksähtelivät edes takaisin. Erään pilven sisällä leijui yksi muita suurempi valopallo, jonka koko oli arviolta jopa 170 metriä.
Pallot nähtiin myös muista tanssipaikalta lähteneistä autoista. Niistä tehtiin havaintoja muillakin paikkakunnilla aina Kuusamossa asti. Puolisen tuntia taivaalla leikittyään valopallot katosivat piiloon Rengasvaaran metsän taa.
Ufo sai tutkijat Iso-Syötteelle
Oli 8. syyskuuta vuonna 1969. Lentävät valopallot ylittivät uutiskynnyksen ja Pudasjärven ufoilmiö oli alkanut toden teolla.
Ensimmäinen ufohavainto Pudasjärvellä oli tehty jo pari vuotta aikaisemmin, kun kaksi sisarusta oli nähnyt autiossa kairassa sadan metrin korkeudessa kirkkaan, sotilaskypärää muistuttavan valoilmiön. Se lensi ensin auton yli ja alkoi sitten seurata sitä.
Pari kertaa sisarukset pysähtyivät tarkkaillakseen tunnistamatonta, lentävää esinettä, mutta sitten pelko voitti ja he jatkoivat kiireen vilkkaa matkaa. Ufo viipyi näkyvillä parikymmentä minuuttia.
Syyskuun 1969 havainnon jälkeen niin suomalaisia kuin ruotsalaisiakin ufotutkijoita alkoi virrata saamelaisten entisen pyhän seitapaikan Iso-Syötteen ympäristöön. Havaintoja tehtiin lisää.
Marraskuun lopulla erään vaaran taakse laskeutui valopallo. Se tiputtautui hitaasti ja viipyi näkösällä kahden tunnin ajan. Pallosta lähti taivaalle valokiila, joka oli niin kirkas, että lähitalojen huoneet olivat valoisia kuin keskellä kesäpäivää.
Pari viikkoa myöhemmin kolmihenkinen seurue näki kaksi lentävää esinettä, joista toinen oli etäämpänä ja näytti laskeutuvan maahan. Se oli kartion muotoinen, ehkä puolitoista metriä korkea, ja sen alaosassa oli lieskat kuin raketissa. Kartio lensi pitkin tietä ja seurueen auto seurasi sitä hitaasti viidenkymmenen metrin päästä.
Vieraita avaruudesta
Vuoden 1971 alkuun mennessä Pudasjärvellä oli tehty jo toistakymmentä ufohavaintoa. Suurimmaksi osaksi ne keskittyivät Iso-Syötteen ympäristöön, erityisesti Särkivaaraan. Jotkut kertoivat jo kohdanneensa humanoidejakin.
Viimeisin Pudasjärven havainto tehtiin tammikuun lopulla 1971, kun kaksi henkilöä havaitsi tunturin yllä suuren, kuunkokoisen valopallon, josta erkani neljä pienempää palloa.
Myös Kuusamossa oli tehty tammikuun alussa havainto, kun omituinen valoilmiö herätti Saapungin kylän asukkaat. Lumimyrskyssä lentänyt ufo valaisi ympäristön puolentoista kilometrin säteellä ja lensi Saapunkijärven jään yllä hitaasti vastatuuleen päätyen Martta ja Mauno Talalan pihamaalle ja katkaisi talosta sähköt.
Selitykseksi Pudasjärven ufohavainnoille tarjottiin muun muassa pienten maanjäristysten synnyttämiä sähköpurkauksia. Myös toiveikkaat uraaninetsijät kolusivat Pudasjärven vaaroja.
Ufovillitys syttyy
Oli selitys mikä tahansa, se sai aikaan suoranaisen ufovillityksen Suomessa. Sveitsiläisen majatalonpitäjän Erich von Dänikenin vuonna 1968 julkaistusta Vieraita avaruudesta -kirjasta tuli myyntimenestys, ja muutkin Dänikeniltä ilmestyneet teokset vietiin käsistä.
Suomalaisista ufotutkijoista näkyvimmäksi nousi Tapani Kuningas, josta tuli vuonna 1972 perustetun Ufoaika-lehden päätoimittaja. Pari vuotta myöhemmin lehden nimeksi vaihtui Ultra, jota Kuningas julkaisi Kuninkaan oma Kustannus Oy Rajatieto.
Erich von Dänikeniä ja Tapani Kuningasta yhdisti se, ettei kumpikaan heistä koskaan tehnyt henkilökohtaista ufohavaintoa, mutta se ei estänyt heitä omistautumasta asialle loppuiäkseen. Myös Kuningas kirjoitti intergalaktisista vieraista. Hänen esikoisteiksensa Ufoja Suomen taivaalla ilmestyi 1970.
Ufobuumi Suomessa kesti 1970-luvun lopulle. Sitten se alkoi hiipua. 1980- ja 1990-luvuilla ufohavainnoista ei uutisoitu enää yhtä innokkaasti. Aihetta alettiin lähestyä henkilökeskeisemmin. Mediatilan avaruusvieraiden asiassa valtasivat Rauni-Leena Luukkanen-Kilde ja Juhan af Grann.
Lääkäri ja ufoentusiasti hämmensi ihmisiä
Lääkäri Rauni-Leena Luukkanen tuli alun perin tunnetuksi Vietnamin venepakolaisten yhteydessä, kun hän toimi Punaisen Ristin lääkärinä Malesiassa. Venepakolaiset olivat ensimmäinen yksittäinen suuri pakolaisryhmä, jonka Suomi otti vastaan.
Vuonna 1982 Lapin lääninlääkärinä työskennellyt Luukkanen julkaisi ufoja ja parapsykologiaa käsitelleen esikoisteoksensa Kuolemaa ei ole. Akateemisesti sivistyneen lääkärin pelmahtaminen julkisuuteen puhumaan asioista, jotka perinteisesti menivät huuhaalaariin, hämmensi monia suomalaisia.
Toisin kuin maan ufoasioiden aiempi auktoriteetti Tapani Kuningas, Rauni-Leena Luukkanen, vuodesta 1987 Luukkanen-Kilde, piti henkilökohtaisesti yhteyttä humanoideihin ja välitti heistä tietoa julkisuudessa – ihmiskunnalta oli salattu, että avaruusolioita oli jo keskuudessamme.
Luukkanen-Kilde siirtyi pois tästä maailmasta vuonna 2015, 75 vuoden ikäisenä. Viimeisinä vuosinaan hän oli sukeltanut yhä syvemmälle salaliittoteorioiden kaninkoloihin. Hän muun muassa koki, että hänen kimppuunsa käytiin psykotronisilla aseilla.
Seksiä humanoidien kanssa
Elokuvaohjaaja ja -tuottaja Juhan af Grann työskenteli useita vuosia Mainostelevision erikoistoimittajana 1970-luvulta vuoteen 1983. Hän ohjasi muun muassa dokumentin presidentti Urho Kekkosesta tämän täyttäessä 75 vuotta vuonna 1975.
Vuonna 1989 MTV tilasi Af Grannilta ohjelman ufoista, ja loppu oli historiaa – tai tulevaisuutta. Af Grannista kuoriutui ahkera alienien sanansaattaja ja saarnamies. Hän ohjasi useita aihetta käsitteleviä elokuvia ja voitti niillä kansainvälisiä palkintoja alan festivaaleilla.
Persoonallisesta habituksestaan tunnettu Af Grann näytti nauttivan julkisuudesta. Hän antoi mielellään haastatteluja kolmannen asteen yhteyksistään.
Yhteyden avaruusolioihin Juhan af Grann oli saanut Israelissa Jaffan kaupungissa. Itse asiassa alienit olivat vierailleet Juhanin huoneessa jo hänen ollessa nelivuotias. Nuo kolme vierasta olivat kotoisin Reticum-4 -nimiseltä planeetalta.
Af Grann kertoi myös harrastaneensa seksiä kolmen humanoidinaisen kanssa. Vanhemmiten af Grann vetäytyi suuremmasta julkisuudesta ja poistui keskuudestamme tammikuussa 2023.
Uudella vuosituhannella ufohavainnot- ja profeetat ovat lähes tyystin kadonneet valtamediasta. Tilalle on tullut tunnelisotia ja toinen toistaan villimpiä salaliittoteorioita. Ulkoavaruuden vieraat ovat siirtyneet lymyilemään pääosin internetin syövereihin.
Jo 1970-luvulla, kun ensimmäinen ufoaalto hiipui, sen tilan valtasi lusikoita taivutelleen Uri Gellerin kaltaiset ihmeidentekijät.
Lue myös: Terhi Jansson: Olen ufojen kontaktihenkilö!
Kommentit
Oma kommentti