Johanna Tukiainen Vol. 171

Eikös yksi Aku Ankka – taskukirja ole sopivasti nimeltään ”Lataamo” tjsp?

Tuskin kuitenkaan liittyy mitenkään tähän klamuuriin Touhobarbie Tukiankkaan…

Se oli muistaakseni aikaan ennen stroukkia tuo papan selvännäköisyyden hetki? Loistava oivallus omasta esikoisdotherista. Homerkuono ja lupsaavat lörpöttimet tuovat elävästi Akun nokan mieleen, ja entäpäs se puheääni ja jatkuva kaakatus!!!!

Tuolla Suoli24:n palstalla pohdittiin Tuksun äo-määrää. Hän väitti sen olevan 180 ja se oli kuulemma oikein testattu. Jos hänellä olisi todella äo 180, niin miksi hän olisi viimeiset 10 – 15 vuotta nuohonnut p-seellään räkälöiden lattioita? Luulisi hänen hankkineen vaikka lääkärin, tuomarin tai DI:n koulutuksen ja nyt hän voisi olla hyväpalkkaisessa työssä. Jokin mättää. Neljä eximiaa ei tee viisaaksi, varsinkaan jos sen jälkeen ei opiskele mitään. Eiköhän tiputeta tuosta 180:sta ainakin 50 pois. Ehkä edesmenneen ja Tuksun yhteinen äo-määrä olisi 180. Tuksu 100 ja Julle 80?  🙂 Näyttelijäopinnot Kaliforniassa. Hah hah! Tuollainen piipittävä ja todella ärsyttävä ääni (”myäs, miäs, Suami”) kertoo, ettei puhetaitoja ei ainakaan ole opiskeltu. Tuksulle luvattiin Honolulun-matkalla elokuvarooli. Se näyttelijä-ohjaaja. Ei ole tuosta roolista kuulunut sen jälkeen. Udin ”ostaman” Bemarin Tuksu käänsi jälkeenpäin siten, että hän sai ajaa Udin Bemarilla, vaikka hän nimenomaan julisti Sevenissä nelisen vuotta sitten: ”Udi osti mulle Bemarin.”

”Huippukorkea ÄO ei korreloi aina menestymisen kanssa. Se Mensan huipputuloksen tekijä jonka tiedän opiskeli tavallisessa hamraassa kauppaoppilaitoksessa.” (Glamourtähti)

Totta puhut. Vaikka ÄO olisi korkea, niin ihmisen luonne saattaa olla kuitenkin sellainen, ettei hän esim. tule toimeen muiden kanssa. Minäkin tunsin erään miehen (sukulainen) jolla oli korkea ÄO, mutta silti hän luki opistoinsinööriksi. Kaikkia ei kiinnosta saada akateemista loppututkintoa. Miksi opiskella kuusi vuotta kun voi saada hyvän ammatin kolmessa vuodessa. Tosin myöhemmin, noin 45-vuotiaana, hän sairastui mielenterveysongelmiin, eikä enää tullut toimeen työtovereiden tai sukulaisten kanssa. Hän eristäytyi kokonaan ja hän eli vaimonsa elättämänä. Olin ainut sukulainen jonka hän hyväksyi. Hänellä oli vaikeuksia tulla toimeen ihmisten kanssa, koska hän ei löytänyt sopivan älykkäitä keskustelukumppaneita. Hän oli myös erittäin sivistynyt, eli ei siis ns. yhden kirjan ihminen. Hän luki paljon hyvää kirjallisuutta ja tunsi klassisen musiikin erittäin hyvin. Hän oli ihmisenä hyvin miellyttävä ja mukava, mutta saattoi saada raivarin jostakin pikkuseikasta. Hän ei kuitenkaan ollut väkivaltainen. Koska tiesin hänen ongelmansa, niin tiesin mistä aiheista saattoi jutella ja mistä ei. Hän oli niin fiksu, että tiesi minun tietävän totuuden hänestä, vaikka emme koskaan keskustelleet asiasta. Valitettavasti hän sairastui myöhemmin syöpään ja kuoli.

Tuksusta ei ole opiskelijaksi. Hän luulee olevansa niin fiksu, ettei voi sietää kielteistä palautetta tai epäonnistumista. Syy on aina jonkun muun. Tuksu ehtisi opiskella vielä 40-vuotiaana ja olla työelämässä 20 – 25 vuotta. Siinä ajassa hän kartuttaisi myös eläkettään. Ei vain taida olla sellaista opinahjoa missä hän viihtyisi. Tavallinen työ olisi hänestä tappavaa. Hänestä ei ole esim. sairaanhoitajajaksi tai lähihoitajaksi – saati sosiaalityöntekijäksi. Hän olisi heti napit vastakkain opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Jos hän onnistuisi saamaan opiskelunsa lopppuun, niin hänen v-tumaisella luonteellaan hän ei tulisi toimeen työyhteisössä. Tuksusta ei olisi tekemään esim. kolmivuorotyötä. Aamuvuoro alkaisi vaikka 07.15. Ei….hänhän saattaa mennä nukkumaan vasta sitten. Vakituinen työnantaja voisi tarjota myös työsuhdeasunnon. Sellainen olisi iso etu. Mutta ei….ei Tuksusta olisi sellaiseen ”tavistyöhön”. Siinä ei olisi glamouria. Mutta hän ei kuitenkaan uskalla myöntää, että hänen olematon glamouraikansa on jo ohi – jos sitä koskaan olikaan. 🙂

Kuka muuten ottaisi Tuksun töihin jos hän vaikka muuttuisi ja hyväksyisi ns. tavistyöt? Hänellä on niin huono maine, ettei kukaan työnantaja ottaisi häntä töihin. Rokulipäiviä tulisi paljon. Milloin olisi mikäkin syy myöhästymiseen tai poissaoloon. 8 tuntia tavistyötä ei käy hänelle.

Täydellinen muutos hänen elämässään on täysin mahdotonta. Raittius ei ole onnistunut eikä hän varmasti pärjää ilman nappeja. Auttaisiko psykoterapia? Tuskin? Eihän Tuksu näe itsessään mitään vikaa. Hän ei koe tarvitsevansa mitään apua. Aku Ankka-terapia auttoi hieman. Perhe ei onnistu saamaan häntä hoitoon, eikä myöskään olemattomat ystävät. Silti ämmä edelleen haaveilee uskovaisesta, karismaattisesta nallekarhusta. Haaveilee kai vieläkin myös lapsesta/lapsista. Luoja varjelkoon, ettei hän saisi lapsia. Ei hänestä olisi lapsiparkojen äidiksi. Heillä pitäisi olla oma lastenhoitaja. Kodissa pitäisi olla myös kodinhoitaja ja siivooja, sillä eihän Tuksu osaa tehdä mitään. Mutta sellaista miestä ainakaan Suomesta ei löydy joka kustantaisi tuon kaiken. Velli on kynitty jo puhtaaksi. Loviisa kelpaa vain tilapäiseksi asuinpaikaksi. Velli kustantaa kai ruoan ja juomat – kaipa vielä lisää rättejäkin.

Savolaisena Tuhnu osaa ”viäntee” kaikki asiat: isän kommentti Aku Ankaksi olikin Tuhnun huono onnisuus. Sen taas on aiheuttanut koko muun maailman asiaton Tuhnun panettelu. Oikeastihan isänsä kommentti tarkoitti nimenomaan tyttären suuvärkkiä. Ainakin ulkoisesti. Saattoi tarkoittaa sisäisestikin eli mitä sieltä sisältä ulos suoltaa. Juurikin niinkuin Aku Ankka. Krriiiih kraah zz!!!!1111 ja semmoista.

Nettipalvelu jonne sarjakuvan sivut tallennetaan on joutunut vaihtamaan osoitetta.Kaikki kuvat on siirrettävä uuteen osoitteeseen.Kunnes Herjaava ehti lähettää kaikki kuvat uudelleen, näkyy tarinassa puuttuvien kuvien merkki.

Joo, näin varmaan.
Pappa ja mamma tykkää niin paljon makaroonista että Tuksu käy päivittäin laittamassa heille erillaista lounasta.