Johanna Tukiainen Vol. 245

Eka?

Typerä palsta tuli täyteen kun kirjoitin romaanikommentin ja tekstini hävisi bittiavaruuteen kun painoin entteriä.  Argh. Uusi yritys.

1. Muistan ollessani synnytysapuna, että vauva kun tuli ulos, se kiedottiin huopaan, huopa oli heti yltäpäältä siinä itsessään. Onko heillä varmuuden vuoksi toinen viltti vahinkojen varalle myös? Tuo on kyllä sen kokoinen viltti, että puhdas kohta on helppo vaihtaa.

2. Minua kiinnostaa kovasti, mitä tuksu tuumii saamastaan kommentista liittyen vauvan nimeen.

3. Vauvakuvien ajankohta ei minua häiritse. Kai pientäkin saa kuvata. Sensijaan tautiriski häiritsee. Ja miksi kuvaaja piti hankkia ulkomailta? Eikö Ruotsissa ole? Liittyyköhän kuvaajavalinta johonkin lehtijulkaisuun? Ovatkohan kuvat vain itselle, vai jollekkin lehdelle myös? Saakohan kuvaaja lokaa niskaan tästä mainoksesta? Kuka maksaa työmatkakulut?

4. Minä en tiedä vauvoista juuri muuta kuin että ne huutavat ja lujaa. Miten tuota navantynkää pitäisi suojata? Vaippa ei saa osua, eikä viltti kun voi takertua… Onko tavalliset vaatteet sitten tarttumattomia? Ei kai se paljaanakaan ole…

5. Onko ”sectio” glamourimpi, kuin ”sektio”? Maailman ärsyttävin asia lukea noita kommentteja kuvakaappauksesta, missä ihmiset kertovat ”sectioistaan”.

Off topic, Mitä tulee Elenaan , en tiedä, en seuraa. En tiedä,  onko tämä julkisuustemppu vai ei. Mutta kyllä minun sydäntä särkee lukea itsetuhoisuudesta ja osastolle joutumisesta.  Huulipunajutut ja muut… Kaikella kunnioituksella,  vaikka masentunut saisi mitä vaan, se ei yleensä  tee onnelliseksi. Onni ei ole materiaa. Olkaa onnellisia, jotka voitte hyvin, se ei ole itsestäänselvää.

Täällä on ihmetelty ja itsekin ihmettelen, että eikö 47-vuotiaalla mehmulla ole vielä aiemmin ollut perillisiä. Nyt sitten tärppäs kertalaakista hedelmällisen hotellihutsun kanssa. Ehkäpä hän onkin tietämättään tuhkamuna ja nyt vain epäonnekseen jätti yhteystietonsa sopivaa isäehdokasta etsivälle päätähteellemme. Lapselle kyllä soisin paremman kohtalon!

En tiedä, että kuka tuon iän alunperin kertoi. Jos Teemu tietää asian paremmin, niin kerroppa meillekin 🙂

Eikös se tunkki kertonut jokin aika sitten, että tapasi Paulin kapakassa ja Paul ihastui tunkin lauluun tms.?

Miksi hotellihutsu ja Paul päätyivät läheiseen hotellin? Eikö Paul voinut viedä hoitoa omaan kotiin? Epäilen vahvasti, että tunkki itse tarjosi palveluitaan paulille ja ehdotti hotelliin menoa.

Keväällä, kun raskaus oli jo tiedossa, etsittiin uutta miestä. Miksi tunkki oli kerran hotellissa Helsingissä läpinäkyvässä luomuksessa? Entä se mökkireissu kolmen miehen kanssa? Kaiki nämä ”keikat” tehty raskaana ollessaan. Yrittäjän on pakko yrittää ja tehdä keikkaa, kun on kysyntää. Näin tursas on itse sanonut.

Onko Paul tietoinen näistä yksityiskeikoista ja niiden luonteesta? Tuskin. Tiesikö velli? Ovatko miehet täysin sokeita tursaan touhuille?

Pääseekö joku näkee Tunkin instaa ja kommenttei? Ite en pääse.

Toivottavasti valokuvaaja saa rahansa? Tuksu-ressu on usein niin huonomuistinen, että pienet laskutkin jäävät maksamatta. Eikö olisi kannattanut tilata se tunnettu amerikkalainen valokuvaaja jonka piti kuvata Tuksun ollessa puettuna hääasuun? Paikan piti olla kukkivien kirsikkapuiden alla Kungsträdgård-nimisessä puistossa. Ensiksi kuvaukset piti olla keväällä 2019, mutta sen jälkeen Tuksu on ollut projektista hiljaa. Ehkä selvisi, että valokuvaaja olikin amerikkalainen näätä joka uskalsi pyytää rahaa työstään (sekä matkat). Tuksu lienee kirjoittanut jonakin maanisena hetkenään jollekin valokuvaajalle, mutta sattuneesta syystä projekti on siirtynyt. Rahapula ei voi missään tapauksessa olla syynä, vaan Johannan kiireinen keikka-aikataulu. Peräti 5 – 6 keikkaa vuodessa kuluttaa voimat.

Jos valokuvaaja oli taas Sevenin palveluksessa, niin tiedämme mitä tapahtuu. ”Onnellinen ja kaunis Johanna esittelee yleisön pyynnöstä vauvansa!!!!” Minulla oli tarkoitus, että en missään tapauksessa tuo vauvaani julkisuuteen, mutta koska miljoonat fanini haluavat nähdä minut ja vauvani, niin päätin suostua. En yleensä suosi julkisuutta.” Näin totesi seestynyt ja äidillinen Johanna Seiskalle.

Huom. em. teksti oli täysin fiktiivinen, mutta mahdollinen.