Johanna Tukiainen Vol. 250

Home Forums Julkkikset Johanna Tukiainen Vol. 250

Viewing 15 posts - 166 through 180 (of 890 total)
  • Author
    Posts
  • #254904 Ilmoita asiaton viesti
    Rinde
    Participant

    Vellikylä tuli mullekin ekana mieleen. Kehää kierretään ja aina äiti jeesaa, kun on tiukka paikka.

    Vaan mammako sinne Itkumuurillekin artistin följyssään roudasi? Olisi nyt sensuroinut muutamat A4:set.

     

    #254905 Ilmoita asiaton viesti
    Tuohi🙂Aivo
    Blocked

    Olinkin jo unohtanut Itkumuurin, joka vielä äsken oli niin ylistetty Toiveiden toteuttaja, joka toi Tuksulle niiin hyvän miehen.

    #254696 Ilmoita asiaton viesti
    Tuohi🙂Aivo
    Blocked

    Tunkki laittoi tämän someen eilen: https://img.aijaa.com/b/00876/14916794.jpg

    #254803 Ilmoita asiaton viesti
    Heipp
    Participant

    .

    #254914 Ilmoita asiaton viesti
    Udin Bemu
    Participant

    Rinde:

    ”Vaan mammako sinne Itkumuurillekin artistin följyssään roudasi? Olisi nyt sensuroinut muutamat A4:set.”

    -Miksi Depardieu-Mamma ei rypistänyt itkumuurin väliin viestiä että Vit*n Yeshua, sun vuoro huolehtia tosta käenpoikasesta?

    #254916 Ilmoita asiaton viesti
    Udin Bemu
    Participant

    Tunkki:

    ”…en ymmärrettävästi myöskään julkaise paljon ollenkaan kauniin vauvani kuvia…”

    -Paitsi välillä, tai joskus, vähän, tai paljon…eihän toi lause tarkota mitään!

    #254921 Ilmoita asiaton viesti
    Mullapa on apple
    Participant

    Mua ei edes Mammamuratti säälitä yhtään. Sitä kylvää, mitä niitti. ??‍♀️ Karma is Tuksu eli bitch.

    Vauvan hyvinvointi huolettaa, mutta onneksi ovat ilmeisen lasun syynissä. Ehkä ne on uhannu viedä ILEn pois ja siksi on pakko muuttaa Mamman luo, että saa nukkensa pitää. ?

    #254924 Ilmoita asiaton viesti
    Kade3
    Participant

    On ainakin 101 syytä, mistä pikkuriita voi tunkilla ja poolilla johtua.

    #254925 Ilmoita asiaton viesti
    Rinde
    Participant

    Eipä mammaa tarvitse mitenkään sääliä. Omat mokani olen tehnyt itsekin, kun annoin esimerkiksi erään pelata nettipokeria.

    Mutta siitäkin kundi oppi, kun rähisin, että voitat nyt, huomenna voi olla toisin. Niinhän siinä kävi ja syitä on monia.

    Säälin sijasta ajattelen, että äidit menee joskus pitkälle lapsia suojellakseen ja joissain tapauksissa häipyy koko taju ja pohjimmiltaan on kyse äidin syyllisyydentunnosta. Jos siis kykenee sellaista tuntemaan.

    #254929 Ilmoita asiaton viesti
    Mahmut
    Blocked

    Ihmettelen sitä, millä ilveellä Tuksu voisi mennä naimisiin isäoletetun kanssa joka ei Ruotsissa kirjoissa eikä kansissa ja jonka vihkimiseen tarvittavien papereiden  kanssa tulee hankaluuksia.

    #254930 Ilmoita asiaton viesti

    Kauhias kiirehes raotan Joulukalenterin luukkua #7

    Valittelen täällä oijoi oi voi voi, tulee lakimiehet enkä pääse Jessen verannalle, jos kirjoitan elossa olevista tarinan henkilöistä liian tarkasti. Siispä valotan Tuksun taustaa, että näätäpopulaatio ymmärtää mistä sen päässä oikein tuulee. Lehtoniemestähän vaatturi osti sen talon, oliko ehkä ihan 60- luvun loppua tai 70 alkua. Sehän piti saada se talo, kun Lehtoniemi oli silloin Varkauden hienostoaluetta ja Lehtoniemen työväentalo oli ollut vilkas tapahtumapaikka. Luukusta #7 näette maiseman Lehtoniemen vanhaan aikaan. Tottakai vaatturi halusi hienostoalueelle, kun heänellä kaiken piti olla hienompaa ja kalliimpaa kuin muilla.

     

    Insinööri Torsten Forsten osti 30.7.1888 Lehtoniemestä maapalstan 3000 Smk:lla 1881 kuolleen Aleksander Sikasen lapsilta. Tästä maapalstasta puolet hän myi 21.11.1888 insinööri Albert Krankille. Insinööri Albert Krank oli v. 1886 ajautunut erimielisyyksiin ruukinpatruuna Augustinus Henrikssonin kanssa ja eronnut Warkauden konepajan palveluksesta. Hän oli vuokrannut valtiolta Taipaleen vanhan kanavan alueen ja rakennuttanut sinne kuivatelakan sisävesilaivoja varten. Samoin hän rakennutti pienen konepajan ja vesimyllyn. Yritystä kutsuttiin nimellä Taipaleen tehdas. Insinöörit Forsten ja Krank perustivat Lehtoniemeen konepajan, Lehtoniemen tehtaat. “Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker”. Insinööri Forsten erosi yhteistyöstä v. 1892, ja tehdas jäi yksin insinööri Krankille. Insinööri Krank oli innokas ja idearikas keksijä. Monia hänen keksinnöistään on patentoitu, mutta harvat niistä ovat myöhemmin olleet laajemmin käytössä. Hänen keksintöjään ovat mm. olleet lastilotjat perään asetettuine koneineen, tervahöyryt, ja ulkonevasivuinen, matalassa vedessä kulkeva laivamalli. Muita huomattavia keksintöjä ovat olleet esim. Aino-separaattori ja tukinniputuskone. Kansa kutsuikin insinöörin työhuonetta nimellä ‘Älypaja’. Tehtaan ensimmäinen laiva valmistui v. 1889. Se oli nimeltään Salmi. Seuraavana vuonna valmistui samalle tilaajalle laivat Suvas ja Kalla. Työ oli tunnollista ja tulokset hyviä. Tilauksia riitti. Tuotannosta jo tuolloin suuri osa meni ulkomaille, lähinnä Venäjälle. Siipirataslaiva Moskovaan valmistui v. 1896 ja jäänmurtaja Jermak valmistettiin Vladivostokiin. Nämä laivat vietiin osina Venäjälle ja koottiin siellä, sillä ne eivät olisi mahtuneet kulkemaan Saimaan kanavasta. Tehtaalla oli oma ‘laivasto’. Laivoja oli enimmillään kymmenen. Niillä kuljetettiin rahtia. Hinajat vetivät tukkilauttoja ja proomuja. Lamakauden alussa v. 1901 tehdas teki vararikon. Insinööri Krank matkusti Saksaan, jonne hän kuoli v. 1902.
    Sorsakosken tehtaan omistaja, vapaaherra Carolus Wrede osti tehtaat 15.9.1902. Hinta oli 66888,80 Smk. Wreden ja teknillisenä johtajana toimineen insinööri Harald Staffansin johdolla tehdas ajanmukaistettiin ja varustettiin uusilla työvälineillä. Tehdas koki uuden nousukauden. Rullavinnssitelakka suurempia laivoja varten perustettiin v. 1910. Suuri höyrykattiloiden valmistuspaja rakennettiin v. 1914. Paja varustettiin ajanmukaisimmilla koneilla.

    Sitten:

    Kesäisin tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetus sujui luontevasti vesiteitse, mutta talvella oli vaikeuksia. Lähin rautatieasema oli Pieksämäellä, jonne tuotteet oli kuljetettava ja josta raaka-aine oli haettava. Hevoset toimivat, mutta vauhti oli hidasta. Rautatie Varkauteen valmistui 1913. Lehtoniemeen saatiin samalla oma pysäkki. Se helpotti suuresti kuljetuksia ja lisäsi talvikapasiteettia. Tehtaalla oli myös oma saha, joka sahasi oman tarpeen lisäksi tilauksesta mm. Valtion Rautateille. Suuria pääomia sitova tuotanto ja kalliit tuotteet ovat aina olleet suhdanneherkkiä. Pienetkin lamakaudet vaikuttavat tilauksiin. Venäjän tilauskanta oli ollut 1910-luvulla huomattava. Sotateollisuus oli tarvinnut laivoja. Niiden tilausten huomattava väheneminen toi jälleen lamakauden tehtaan toiminnalle. Carolus Wrede myi 2/3:n tehtaasta pietarilaiselle liikemiehelle Harald Lundstenille 15.1.1917. Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö, jonka nimeksi kirjattiin OY Lehtoniemi AB. Kaupan hinta oli 2398026 Smk. Tehdasta ruvettiin jälleen ajanmukaistamaan. Tuotanto saatiinkiin kohoamaan haluttuihin lukemiin. Kesällä 1922 ostettiin suuri kompressorilaitos, joka lisäsi huomattavasti konepajan työtehoa. Uusi, ajanmukainen puusepänverstas uloslyöntilavoineen rakennettiin v. 1927. Kaikki tuntui olevan hyvin. Sitten yllätti jälleen lamakausi, joka vaikutti ylitsepääsemättömältä. Tehtaan ympärille Lehtoniemeen ja Käärmeniemeen oli muodostunut oma yhteisönsä. Insinööri Krankin ajan työntekijämääristä ei ole tietoja, sillä hän ei niitä antanut. Lisäksi Taipaleen sahalla työskenteli kausityöntekijöitä tarpeen mukaan. Jonkin tiedon mukaan Lehtoniemen tehtaalla työskenteli v.1890 25 miestä, ja että tilanne vaihteli työmäärien mukaan. Suurimmat työntekijämääräluvut liikkuvat 400:n yläpuolella, Wreden aikana mainittu korkein luku on n. 600.

    #254931 Ilmoita asiaton viesti

    Jatko:

    Työväestö asui tehtaan asunnoissa, joita alunperin oli 7 taloa, mutta jota lukumäärää Wreeden aikana lisättiin. Lisäksi työläisiä ja heidän perheitä asui vuokralaisina kylässä ja omissa taloissaan ja mökeissään. Kuten ajan henkeen kuului, tehtaan omistaja huolehti työntekijöistään ja heidän perheistään. Niin oli Lehtoniemessäkin. Tehtaalla toimi sairaskassa. Jo 5.10. 1890 aloitti toimintansa lukusali ja kirjasto. Paikasta tulikin työväestöä yhdistävä tekijä. Samana vuonna oli koottu sekakuoro ja torvikvartetti, ja seuraavana vuonna aloitti toimintansa voimisteluseura. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset Lehtoniemen kesäjuhlat, jossa oli puheita, kuorolaulua, torvisoittokunnan esitys, voimisteluesitys ja lopuksi mustalaistanssiesitys. Lisäksi oli kilpailuja. Tarvetta vapaa-ajan toiminnalle oli, sillä vuosisadan alussa työpäiväkin oli lyhentynyt 10-tuntiseksi. Taipaleessa oli opetettu lapsia Krankin toimesta jo v. 1895. Virallinen koulunpitolupa saatiin v. 1897 ja koulutalo Lehtoniemeen valmistui v. 1899. Siinä oli kaksi luokkahuonetta, veistosali ja pihalla ulkohuone. Lisäksi oli 3-huoneinen opettajan asunto. Koulu aloitti toimintansa uudessa rakennuksessa 27.1.1900. Se oli tehtaan omistama yksityinen koulu. Ensimmäinen opettaja nimitettiin v.1899. Kaksi-opettajaisena koulu toimi vuosina 1907-1923. Varkauden kauppalan omistukseen koulu siirtyi v. 1929. Koulun toiminta loppui v. 1951 uuden koulurakennuksen valmistuttua. Lehtoniemen työväenyhdistys aloitti toimintansa v. 1904. Se toimi vireästi, ja järjestetyissä tilaisuuksissa kävi varkautelaisiakin, sillä Varkauden tehtaan johto ei suvainnut työväenyhdistyksen perustamista. Lehtoniemeen ruvettiin rakentamaan myös työväentaloa. Kuitenkin tehtaalla alkoi työtaistelu 20.4.1906. Se kehittyi lakoksi, joka kuitenkin kutistui olemattomaksi, sillä työmiehet palasivat mieluummin töihin kuin joutuivat työttömiksi. Tästä syystä myös työväenyhdistyksen toiminta lähes lopahti toistaiseksi.

    Tehtaalla valmistettiin sen toimintakautena mm. 205 erilaista höyrylaivaa sekä rannikko- että sisävesiliikenteeseen, esim. Saimaa, Suomi, Taru, Jyväskylä, Tarjanne, Kivimaa II ja satamajäänsärkijä Suursaari, joka oli tehtaalla suurin valmistettu alus. Runsaasti, joskus jopa puolet, tuotannosta, tehtiin Venäjälle ja Neuvostoliittoon. Lisäksi valmistettiin tehtaalla n. 360 höyrykattilaa, n. 350 erikoista höyrykonetta sekä runsaasti pelastuspumppuja, höyryvinssejä ja varppivinttureita. OY Lehtoniemi AB lopetti toimintansa v. 1929. A.Ahlström Osakeyhtiö osti OY Lehtoniemi AB:n ja sen maa-alueen v. 1930. Tehdasrakennuksessa ruvettiin valmistamaan erilaisia pienesineitä. 1940-luvun loppupuolella valmistettiin äänieristys- ja akustolevyjä. 1950-luvun alkupuolella tehtaan nimi muuttui Ääniteknilliseksi tehtaaksi. Siellä valmistettiin levyjä, ovia, ikkunoita, veneitä ja niiden rakennussarjoja sekä erilaisia kalusteita. Tehtaan toiminta lopetettiin v. 1965.

     

     

    #254932 Ilmoita asiaton viesti
    mhk1
    Participant

    Instagramista en tiedä, mutta facebookissa joskus ne paikannukset heittää ihan häränpyllyä. Yks tuttu näyttäisi aina postailevan Varsinais-Suomesta vaikka ihan Helsingin Kannelmäessä oleskelee. Ei saa kuulemma mitenkään vaihdettua sitä.

    #254933 Ilmoita asiaton viesti
    Udin Bemu
    Participant

    Nyt kun ”Pååålin”KIN kanssa alkanut muodostumaan ryppyjä yhteiseloon niin normaali ihminen kysyisi itseltään että mikä mättää, olen +40 ilman minkäänlaista merkittävää parisuhdetta takanani, pelkkää kaaosta ja tappelua, mikä on todennäköisempää, onko vikaa minussa vai KAIKISSA kumppaneissani mitä on aikojen saatossa ollut?

    (Ja, lisäyksenä, oletetaan että syy olisikin todella kaikissa kumppaneissa, ”mikä minussa on vikana että valitsen aina väärin”?)

    Mutta, eihän narsku pysty itsetutkiskelemaan tai kritisoimaan itseään.

    #254934 Ilmoita asiaton viesti

    Vika on kaikissa muissa, niin myös seurustelussa. Kuten on tiedetty jo kauan, että Pål onkin väkivaltainen narsisti ja psykopaatti. Pål yritti törkeästi käyttää hyväksi viatonta Jolenea. Piti saada oleskelu-ja työlupa ja mies olisi tehnyt mitä vaan saadakseen nämä. Ruotsalaista naista Pål ei ehtinyt pokata, mutta kaunis (niin ulkoisesti kuin sisäisesti) Jolene lupasi hoitaa luvat kuntoon. Onhan Jolene tunnettu laulaja ja tanssija Suomessa, ja lisäksi hän on vieläpä toimitusjohtaja, menestyvä yrittäjä.

    Katala Pål on nyt saanut kenkää, tai tulee saamaan kenkää ASAP. Paperiton Pål ei voi hankkia estettömyystodistusta maansa suurlähetystöstä. Hänen pitäisi matkustaa kotimaahansa, mutta tämä corona-aika estää matkan.

    Tuksun kannattaa kirjoittaa toiveita Jumalalle vielä parin arkin verran. Kannattaa käydä tunkemassa anomus Itkumuuriin. Tällä kerralla Jumalan täytyy muistaa, että miehen on oltava rikas. Jolene piti asiaa itsestään varmana, että mies on rikas. Mies sattui kuitenkin tyhjätasku mamu joka ei pysty toteuttamaan Jolenen toiveita.

    Kuinka monta sivua Jolene saa tästä aiheesta sivuja ”oma elämä kerta kirjaansa?”

     

Viewing 15 posts - 166 through 180 (of 890 total)
  • The topic ‘Johanna Tukiainen Vol. 250’ is closed to new replies.