Johanna Tukiainen Vol. 306

Täällä oli mietintää siihen suuntaan, että miksi joku auttaa Tuksua, miksi seurakunta antaa sille rahaa ruokaan? Se vaan normi-ihmisillä on niin, että meillä herää myötätunto silloin kun nähdään hätää ja kärsimystä. Meille tulee halu auttaa ja alamme toimia. Näätäpalsta tietää tarkasti mikä huijari, valehtelija ja toisten kuse–ja Tuksu on. Tuota hirviötä ei tee kenenkään mieli auttaa. En tosiaan minäkään ole vastaavan luokan tunteettomaan kieroon ihmiseen koskaan törmännyt.

Turha Tuksun kohdalla miettiä miksi koira kärsii. Tuksulla ei ole aitoja oikeita tunteita. Ei tunne myötätuntoa kärsivää lasta tai eläintä kohtaan. On vain minäminä itse ja ensin. Kaikki muu on toisarvoista. Lasta retuutetaan ulkomaan reissulla likaisena, nälissään, hikisenä ja avojaloin. Ei hankita turvaistuinta autoon. Tärkeää oli saada uusi tukkahius ja valokuvia siitä. Julmaa ja sairasta.

Sika-Mika ja Possu-Mia kirjoittivat erotessa sopimuksen jossa Possulle jäi asumisoikeus Mikan asuntoon.

Höpönlöpö. Tuollaiset sopimukset olisi yhtä tyhjän kanssa, etenkin kun siitä asumisesta ei edes mitään maksettu.

Tuksu se osaa aina hissukseen katkaista välit 🤣

”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa” (hamraa kansanviisaus).

Kuoleman porteilla kituvan Bella-mopsin avulla Possu saa:

1) ihmisiltä avustusvaroja koiran tutkimus- ja hoitokuluihin

2) eläinlääkäreiltä reseptejä voimakkaisiin kipulääkkeisiin.

Koska Bella ehkä elää vielä muutaman kuukauden, näillä konsteilla Possu pärjäilee hyvin kesään asti.

Tuksu on ihan samaa uhannut omasta perheestään, että hirweet salaisuudet paljastuu jos eivät tottele. Sama homma oli alibin päätoimittajan kohdalla. Juopon horinoita