Reply To: Johanna Tukiainen Vol. 264

Home Forums Julkkikset Johanna Tukiainen Vol. 264 Reply To: Johanna Tukiainen Vol. 264

#278710 Ilmoita asiaton viesti
daria
Participant

Tekstit suoraan kopioitu

Kenen nenä lapsellasi on? Entä löytyykö hiuksista juuri samanlainen pyörre kuin isovanhemmallakin on? Vauvan ja lapsen ulkonäön pohdinta on eräänlainen sukuun tulemisen rituaali, jonka juuret ovat historian alkuhämärissä.

Perinnöllisyyttä koskevia kansanuskomuksia on edelleen liikkeellä paljon. Ennen esimerkiksi uskottiin, että isyys pystyttäisiin selvittämään vertailemalla lapsen ja isäksi epäillyn korvanlehtiä. Joitakin päätelmiä pyrittiin tekemään myös sormen tyven karvoituksesta. Jälkimmäinen keino lienee ollut haastavaa, mutta aikana ennen isyystestejä oli ulkonäön vertailu ylipäätään ainut keino arvioida isyyttä.

”Yleiset ulkonäön piirteet kuten nenä, leuka tai ihon ja tukan tummempi väri ovat hyvinkin periytyviä ominaisuuksia. Geenit vaikuttavat myös erityisesti pituuteen: pituudesta noin 80 % on periytynyttä ” sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markus Perola.

Psykologi Jennifer Delgado:

Kaikki lapset syntyvät sinisilmäisinä, mutta silmien väri muuttuu, sillä pigmentin muodostuminen vie oman aikansa. Lapsen silmien väri määräytyy kolmeen ikävuoteen mennessä.Tutkijat ovat määrittäneet kolme silmien väriä: sinisen, ruskean ja vihreän. Lapsen silmien väri periytyy vanhempien geenien perusteella. Esimerkiksi ruskea väri on usein dominoiva väri, joka jättää sinisen ja vihreän värin alleen. Vihreä dominoi sinistä väriä.

Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.

Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isän geenit taas aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Limbisessä järjestelmässä syntyvät ihmisen selviytymistoiminnot, jotka liittyvät esimerkiksi seksiin, ruokaan ja aggressioon.

Älykkyys ei ole tietenkään pelkkää genetiikkaa, vaan siihen vaikuttaa moni muukin asia. On arvioitu, että 40–60 prosenttia älykkyydestä on perinnöllistä. Loput muodostuu ympäristön, virikkeiden ja luonteen vaikutuksesta.

On tutkittu, että älykkyyden kehittymiseen vaikuttaa myös vahva tunneside vanhempaan. Lapset, joilla oli vahva kiintymyssuhde äitiinsä, pärjäsivät tutkimuksissa paremmin pikkulasten älykkyyttä testaavissa kokeissa. He olivat kärsivällisempiä ja pitkäjänteisempiä kuin muut.

Eikä älykkäästä lapsesta välttämättä tule älykästä aikuista, ellei älykkyyttä vaalita läpi elämän sopivilla haasteilla.

Mitä isältä sitten periytyy? Paljonkin, sillä joidenkin tutkimusten mukaan isän geenit ovat dominoivampia kuin äidin. Vaikka perimme yhtä paljon dna:ta molemmilta vanhemmilta, isän geenit vaikuttavat enemmän siihen, millaisia meistä lopulta tulee aikuisina.