Reply To: Jasmin Mäntylä

Valopään blogi.

Ruoka kuuluu yhtenä tärkeimpänä osana jouluun ja monesti jopa ne fanaattisimmat kalorien laskijat antavat itsensä nauttia jouluherkkujen äärellä.

Minä olen meillä se, joka vastaa ruoanlaitosta ja rakastan myös leipomista. Kun mietimme tämän vuoden jouluruokia, totesimme, ettei ole mitään järkeä valmistaa kaikkea mahdollista. Samalla välttää hyvin sen ns. joulumässäilyn ja ähkyn… Jouluruokia syömme pääosin aattona ja sitten toiseen kertaan joulupäivänä. Sen jälkeen se vuoden tauko onkin jo ihan tervetullut, sillä monet jouluruoat ovat todella täyttäviä.

Joulukalat haemme tänäkin vuonna ystävältämme, joka nyt vain sattuu olemaan keittiömestari ja kokki. Kalapäre on aina joulupöytämme keskiössä, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin – rakastan kalaa, kuten kaikkia muitakin mereneläviä.

Rosollin valmistan itse, ilman perunaa. Pienempänä en tykännyt rosollista, mutta nykyään se on mielestäni herkullista, varsinkin juuri se kotona tehty. Kasvikset ja vihannekset ovat aina herkullisia ja koska rosolli tarjoillaan (tietysti) kylmänä, niin teen pääruokien oheen myös uunissa paistettuja vihanneksia.

Alusta alkaen teen joka vuosi oman versioni varsinaisesta jouluklassikosta; lanttulaatikosta. Voi kuulostaa itserakkaalta, mutta en ole koskaan maistanut/syönyt parempaa lanttulaatikkoa kuin se, minkä itse valmistan! Täydet 10 pistettä!

Ihmisen on mielestäni hyvä tietää, missä asioissa on hyvä ja kyllä ne omat vahvuudet saa myöntääkin. Innostuin ruoanlaitosta ja aloin oikeasti opettelemaan sitä liki 15 vuotta sitten. Mitä enemmän siitä opin, sitä enemmän aloin nauttimaan ja jossain vaiheessa minusta tuli tosi hyvä keittiössä. Olen pikkutarkka ja valmistan kaiken aina ”just eikä melkein” -tyyliin. Haluan itse olla tyytyväinen kaikkeen, mitä kokkaan tai leivon. Sitten vielä, kun toisetkin nauttivat… Se lämmittää mieltä kaikista eniten.

Pipareita leivomme tietysti ja niitä yhdistän erääseen jälkiruokaankin – omenahillon, kotitekoisten marenkien sekä kermavaahdon kanssa. Omenaisia makuja tulee löytymään myös eräistä leivonnaisista, samoin kuin ne aidot ja oikeat joulutortut luumutäytteellä kuuluvat aina kahvipöytään. Itse en leivonnaisia syö, mutta rakastan niiden jouluista tuoksua ja onpahan sitten tarjota jotain hyvää myös vieraille.

Mutta yhteenvetona voin vain todeta omalta kohdaltani… En tule nyt joulunakaan syömään punaista lihaa, perunaa, joululeipää tai herkkuja. Siitä huolimatta leivon ja teen jälkiruoat kyllä toisille, samoin tarjoilen myös perunoita pääruoan kanssa, mikäli niitä halutaan.

Mässäilyä meillä ei harrasteta missään määrin ja siitä olen iloinen. Jokainen toimikoon omalla tyylillään ja ketään en tuomitse, mutta myös joulunpyhinä on hyvä muistaa ja ajatella heitäkin, joilla ei mene niin hyvin. On paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole varaa hyvään ruokaan edes arkena, saati sitten herkutteluun jouluna. Joten itse tunnen oloni paremmaksi, kun ruokaa ei jää yli ja kun mitään ei tarvitse ns. heittää hukkaan. ❤️

Kivaa joulun odotusta ja viikon jatkoa kaikille – rakastakaa toisianne ja olkaa kiltisti!

xxx