Reply To: Johanna Tukiainen Vol. 112

Näin kristikunnan hartaimman pyhän jälkeen on oiva tilaisuus tehdä pieni yhteenveto Santa Johannan ihanasta elämästä ja suurimmista plöräyksistä menneiden pääsiäispyhien aikana.

Ensin nukuttiin ja sitten katsottiin Jeesus-videoita kera homo-gootin. Burleskikorsetissa keekoiltiin kuivaporeissa Sollentunan Spa-osastolla ja lupailtiin mennä ihan oikeasti kylpyynkin seuraavana päivänä. Äiskän kanssa syötiin yöavokadoja ja Skanssenin sijasta vierailtiin Äidin työpaikalla. Shoppailtiin mekkoja ja pitsihaalareita ja aurinkolaseja mutta rahat loppuivat ikävästi juuri nuorimman syntymäpäivälahjan kohdalla. Käteen jäi vain kassi. Mutta sitten muistettiin että ajatus on tärkein.

Iskän ja nuorimman pääsiäisenvietosta vaiettiin. Jollekin kuitenkin juhlapöytään katettiin kuudes paikka. Juhlapöydässä ei näkynyt alkoholia koska sitä ei juoda tässä perheessä. Siskoa kehuttiin moneen otteeseen ja keksittiin lähteä sen leipiin yomaskeeraajaksi. Ja sitten taas poseerattiin uuden Ted Baker -laukun kanssa. Ja mainittiin huulipuna, jonka väri vaihtui pitkin pyhää.

Muistettiin että ollaan vedetty nelikymmenhenkistä tanssiryhmää ja Iskälle lahjoitettu vihreä rättisitikka 60-vuotislahjaksi. Mersullakin ajettiin, vaikka lamborhini olisi ollut vielä kivempi.

Pashaa syötiin ja pashaa jauhettiin siis koko kärsimyspyhä joka lopulta päättyi taivaalliseen riemuun Äksypiksun viime tingassa pelastaman lampaan äärellä. Pääsiköhän Bobby jo siinä vaiheessa pihalta sisään? Tai sai edes vettä?

Kaikista pääsiäisen pashapieruista on vaikea nostaa esiin yhtä, mutta jos pitäisi kai se olisi tämä. Tämä lienee pisimpiä virkkeitä mihin neljän ällän yo-maskeeraaja on koskaan yltänyt. Ja sen johdonmukaisuus ja syvällisyys ja kristilisyys ja herttaisuus kiteyttää kaiken sen kauniin, mitä Johannassa on.

Kyse on facebookin postauksesta 4.4.2015. Johanna oli huomannut että miljoonat ihmiset olivat katsoneet ja kauhistelleet videota missä pieni apinanpoika suree kuollutta äitiään. Tämä linkki kosketti myös lapsirakasta ja vauvakuumetta potevaa eläinrakasta Johannaa. Mutta ehkä hieman eri tavoin kuin noita muita videoa katsoneita ihmisi. Johannalle heräsi validi kysymys:

"Tästä heräsi validi kysymys: MIKSI ihmeessä miljoonat ihmiset surevat kuollutta apinaäitiä, jota hellyttäväsi pieni poikanen kaipaa ja suree vieressä (tottakai normaali ihminen suree kyseistä videota ja se herättää tunteita), mutta kysymykseni kuuluu: MIKSI niinkin "hyvinvointiyhteiskunnassa" ja "edistyksellisessä maassa" kuin Suomi, saa tuhannet ihmiset ryhtyä nykyajan noitavainoon kohdistuen Johanna Tukiaiseen (eli minuun), ja sitä pidetään osittain täysin hyväksyttävänä ja vielä jopa suotavanakin asiana: siis julmaa kiusantekoa ja julkista pilkkausta yhtä ihmistä kohtaan?"

Että sellainen pyhä. Shalom ystävät.