Krilliöljyt ovat tulleet näyttävästi markkinoille ja on annettu ymmärtää, että kalaöljyt ovat saaneet vakavasti otettavan kilpailijan. Tiedustelimme dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Antti Tanskaselta, mistä krilliöljyissä oikeastaan on kysymys.
1) Kuinka paljon omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA) meidän tulisi saada ravinnostamme päivittäin?
Terve ihminen tarvitsee omega-3-rasvahappoja päivittäin n. 500 mg eli puoli grammaa voidakseen hyvin ja pitääkseen elimistönsä (mm. sydän ja aivot) terveenä. Jos on todettu sepelvaltimotauti tai masennus, niin tarve on vähintään kaksinkertainen eli 1000 mg (gramma). Jos on vakavampia sairauksia (mm. useita infarkteja tai toistuva, vaikea masennustila), niin annos on nelinkertainen eli 2 g.
2) Onko suomalaisten välttämätöntä ottaa omega kolmosia ravintolisänä ja jos on, miksi on?
Pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA) saadaan vain kalasta tai muista meren elävistä, joita me suomalaiset emme syö riittävän usein. Niinä päivinä, kun syödään merikalaa, saadaan kyllä riittävästi omegoita, mutta näin on yleensä vain kerran viikossa tai jopa harvemmin. Kasviöljyistä (mm. pellavansiemenöljy) saatava omega-3-alfalinoleenihappo (ALA) muuttuu elimistössämme jossain määrin EPA:ksi ja sitten DHA:ksi, mutta ei riittävässä määrin. Itse otan aamulla pellavaöljyn ja kalaöljyn seosta ruokalusikallisen riippumatta siitä, syönkö myöhemmin päivällä kalaa vai en. Kalaa kannattaa syödä päivittäin, tietenkin kalalajeja vaihdellen. Turvallisuusmarginaali ylöspäin on hyvin suuri, ja ihminen voi nauttia jopa 10 g omegoita päivittäin – ja seurauksena voi olla lähinnä vain löysä uloste.
3) Onko EPA:n ja DHA:n keskinäisellä suhteella ravintolisävalmisteessa merkitystä?
Vaikka juuri DHA on aivojemme ja muunkin elimistömme tärkein kudoksessa oleva omega-3-rasvahappo, niin silti ravinnosta tai ravintolisästä tulisi saada nimenomaan EPA:a, koska se on toimintaan (mm. solukalvoon)vaikuttava omega-3. Voidaan nauttia siis jopa puhdasta EPA:a tai valmistetta, jossa EPA/DHA-suhde on esim. 4:1. EPA:a tulisi siis aina valmisteessa olla selvästi enemmän kuin DHA:ta.
4) Krilliöljystä näyttää tulevan varteenotettava vaihtoehto kalaöljylle. On jopa väitetty, että krilliöljy olisi kalaöljyä parempi vaihtoehto omega-3-rasvahappojen lähteenä. Mihin nämä väitteet perustuvat? Onko krilliöljystä tehty varteenotettavia tutkimuksia ja jos on, kuinka paljon?
Krilliöljy on saanut EU-hyväksynnän vasta joulukuussa 2009 eli puoli vuotta sitten. Kuinka varteenotettava vaihtoehto siitä tulee, jää siis vielä nähtäväksi. Krilliöljy näyttää olevan ekologisesti erittäin varteenotettava, koska tietojeni mukaan ylipyynnin vaaraa ei todellakaan ole. Myös puhtaudeltaan se saattaa olla ensiluokkaista, koska se on muun muassa yhtä porrasta alempana ravintoketjussa kuin kalaöljy. Tutkimuksia on vielä kovin vähän. Laittamalla hakusanaksi joko ”omega-3” tai ”krill oil” kansainväliseen lääketieteelliseen tietokantaan (PubMed) saadaan omega-3:sta 1506 tutkimusta ja krill oilista 6 tutkimusta, kun kyseessä ovat ihmisillä tehdyt tutkimukset, joiden otsikossa esiintyy ko. hakusana.
5) Mihin perustuu väite, että krilliöljyn rasvahapot ovat elimistössä kalaöljyn rasvahappoja paremmin hyödynnettävissä?
Krilliöljyjen esitteissä väitetään, että fosfolipideinä esiintyvät rasvahapot (kuten krilliöljyssä) imeytyvät paremmin kuin triglyseridit (kalaöljy). Tähän en löytänyt muita tutkimuksia kuin Aker Biomarinen (krilliöljyn valmistaja) omat tutkimukset. Puolueettomat tutkimukset siis puuttuvat. Toisaalta tiedetään, että ravinnon triglyseridien sulatus ja imeytyminen on erittäin tehokasta, noin 95 % niistä imeytyy. Elimistön tapa hyödyntää fosfolipidejä ja triglyseridejä on erilainen, mutta lopputulos lienee hyvin samankaltainen: molemmat hyödynnetään hyvin.
6) Mitä on astaksantiini ja mikä sen rooli on krilliöljyssä?
Astaksantiini on väriaine ja antioksidantti. Krilliöljyssä sen rooli on estää rasvahappoja hapettumasta (härskiintymästä).
7) Onko totta, että krilliöljy on puhtaampaa kuin kalaöljy? Syyksi on väitetty, että krillit ovat ravintoketjun alkupäässä.
Tämä voi olla totta, mutta en löytänyt siihen liittyviä tutkimuksia.
8) Sisältääkö krilliöljy enemmän antioksidantteja ja omega-3-rasvahappoja fosfolipidimuodossa kuin kalaöljy?
Krilliöljyn tai kalaöljyn sisältämien antioksidanttien merkitys liittyy lähinnä ko. öljyjen säilyvyyteen, ei niinkään elimistössä yleisesti tapahtuvaan hapettumisen estoon. Krilliöljyssä osa rasvahapoista (40-50 %) on fosfolipideinä, perinteisissä kalaöljyissä pääosin triglyserideinä ja esim. E-EPAssa etyyliestereinä. Kohde-elinvaikutukset lienevät samat, vertailevia tutkimuksia ei juuri ole.
9) Markkinoilla on monenlaisia krilliöljyjä. Mistä kuluttaja tietää, mikä on kunkin krilliöljyn pitoisuus ja vaikuttavien aineidenmäärä?
Vaikuttavien aineiden määrä käy usein ilmi pakkauksesta tai tuoteselosteesta. OmegaRed-valmisteessa on yhdessä kapselissa 115 mg omega-3-rasvahappoja fosfolipidimuodossa (EPA+DHA+muut).
10) Voiko netin kautta tilattaviin krillivalmisteisiin luottaa?
Tässä lienee sama tilanne kuin netin kautta yleensä tilattaessa: on luotettavia nettikauppoja krilliöljyn suhteen, mutta varmaan myös epäluotettaviakin.
Teksti:
Terveys-Hymy 8-10
Olen käyttänyt 2 – 3 kuukauden ajan krilliöljykapseleita, kaksi kapselia päivässä. Olen ollut huomaavinani että olen tullut jotenkin skarpimmaksi ja kärsivällisyytenikin on lisääntynyt. Minulla on pitkään ollut huono kunto, liikunnallinen rasitus, kuten pyörällä ajo on aiheuttanut voimakasta sydämentykytystä, hengästymistä ja lihakset ovat menneet maitohapoille. Lepopulssini on ollut korkea, n. 80 lyöntiä/min. Nyt sen sijaan hengästyminen on vähäistä, eikä rauhallinen ajo enää aiheuta hillitöntä sydämentykytystä kuten ennen. Maitohapoille menemisen tunne ei tule enää yhtä helposti kuin aiemmin. En ole harrastanut liikuntaa siinä määrin, että voisin vetää positiiviset muutokset pelkästään sen ansioksi. Jotain hyvää minulle on tapahtunut. Omalla kohdallani krilliöljy on mielestäni lunastanut lupauksensa.