Tuoksuherkkyydestä arvioidaan kärsivän peräti puoli miljoonaa suomalaista. Aino Hietikko on yksi heistä.
Ihan ensimmäiseksi helsinkiläiseen Aino Hietikkoon, 63, iski astma. Elettiin 1990-luvun alkuvuosia.
– Silloin sitä kovasti tutkittiin, mutta diagnoosia ei tehty. Tuli kuitenkin avaava lääke, ja vuosien varrella olen syönyt runsaasti antibioottikuureja. Olin 2000-luvun alussa lomalla Teneriffalla, missä aloin oirehtia tosi rankasti. Erittyi hirvittävän paljon limaa, oli pahoja hengitysvaikeuksia ja minut vietiin ambulanssilla sairaalaan. Siellä saamani hoito oli erinomaista, ihan huippuluokkaa.
Kun Aino palasi Suomeen, kesti jonkin aikaa, ennen kuin hän pääsi potilaaksi iho- ja allergiasairaalaan, missä hänellä on sen jälkeen koko ajan ollut sama lääkäri. Siellä tehtiin lopulta astmadiagnoosi ja asiat selvenivät myös lääkityksen ja KELA-korvausten osalta. Astma osoittautui hankalasti diagnosoitavaksi.
Monella astmapotilaalla kaikki alkaa allergioista, mutta ei Ainon kohdalla.
– Allergioita ei ole kuin muutama ruoka-aine, mutta en ole allerginen koiralle, kissalle tai siitepölylle. Allergioiden kautta astma ei siis tullut.
– Kesti kuitenkin aika monta vuotta, ennen kuin astma saatiin kuriin. Nyt tilanne on sen suhteen aika hyvä. Täytyy vain välttää kovaa hellettä, kovaa pakkasta, kovaa tuulta ja myös huonoa sisäilmaa. Kaikki nämä heikentävät oloa. Kaiken lisäksi jouduimme asumaan runsaan vuoden homeasunnossa, mikä oli todella painajaismaista. Onneksi nyt asumme eri paikassa, Aino juttelee.
Aino teki työuransa toimistotöissä, peruskoulutukseltaan hän on merkonomi. Hän on ollut jo kymmenkunta vuotta eläkkeellä vaikean selkärappeuman vuoksi. Selkää on leikattu kolmesti, viimeksi viime marraskuussa. Ensimmäisen leikkauksen yhteydessä löytyi myös kysta.
– Selkä alkoi oireilla vuoden 2000 paikkeilla. Siellä on selkänikaman siirtymä ja ahtauma, jotka ovat kehittyneet pikkuhiljaa. En ole loukannut selkääni missään.
Ainolla on kolme aikuista lasta, kaksi tyttöä ja poika. Lastenlapsia on viisi, neljä poikaa ja tyttö.
– Puoliso käy yhä töissä.Yhteisiä lapsia meillä ei ole, mutta puolisoni hoitaa papan virkaa kiitettävästi, Aino kiittelee.
Pyykki alkoi ärsyttää
Luulisi astmassa ja selkävaivoissa olevan yhdelle naiselle vastoinkäymisiä riittämiin, mutta valitettavasti elämä ei kulje niin kuin toivoisi – tai edes kohtuullista olisi. Aino alkoi 1990-luvun puolivälissä kärsiä myös tuoksuherkkyydestä.
– Olen itsekin aikoinani käyttänyt tuoksuvia tuotteita kuten hygienia- ja pesuaineita. Ei ennen vanhaan tuoksuttomia ollutkaan, nyt on vain totuttu siihen, että kaikessa on tuoksu. Pikkuhiljaa pyykki alkoi ärsyttää ja vaati ylimääräisen huuhtelukerran, jotta pesuaineen haju häviäisi. Nenää ja silmiä kutitti ja tuli myös hengitysvaikeuksia, Aino kertoo.
– Siitä lähtien oireet pahenivat vuosi vuodelta. Parfyymit ja partavedet ärsyttivät erityisen paljon. Olen hakenut tuoksuttomia vaihtoehtoja ja olen kertonut asiasta myös lähipiirilleni. Puoliso on tuoksuton, samoin valtaosa vieraista, ehkä teinejä lukuun ottamatta. Jos itse menen kylään ja vessassa on raikastin, se tekee tuskallisen olon. Sama juttu yleisövessoissa. Kaikki limakalvot herkistyvät.
Maallikon mielestä Ainon kuvaamat oireet muistuttavat astmaoireita. Aino kuitenkin vakuuttaa, että ero on selvä. Lyhyesti sanottuna astmaan on lääke, mutta tuoksuherkkyyteen sellaista ei ole. Tuoksuherkkyydestä kärsivän on vain vältettävä tilanteita ja asioita, jotka aiheuttavat oireita.
– Eroa siis on, mutta toisaalta jokin voimakas hajuste voi laukaista myös astmaoireita, jolloin tulee hengitysvaikeuksia ja tarvitaan avaavaa lääkettä. Pitäisi varmaan kysyä viisaammilta, mutta omasta mielestäni astma ja tuoksuherkkyys liittyvät läheisesti toisiinsa.
– Kyllä ne käsi kädessä kulkevat. Astma on pysyvä limakalvojen tulehdustila, joka helpottuu lääkityksellä. Se pahenee, jos päälle tulee vielä tuoksualtistuksia. Jos minulta kysytään, kumpi kiusaa enemmän, en osaa sanoa. Jos pysyttelee poissa kaikista hajuista ja huonosta sisäilmasta, astmakin voi paremmin.
”Teatteriin en mene!”
Aino ehti siis kärsiä tuoksuherkkyydestä useita vuosia, ennen kuin hän sai astmadiagnoosin. Kun astma ei vielä ollut hoidossa, tuoksuherkkyydestä oirehtiminen oli paljon voimakkaampaa.
– Nyt kun astma on tasapainossa, huomaan sietäväni tuoksuja paremmin, mutta edelleenkään en mene teatteriin! Muita hankalia paikkoja ovat julkinen liikenne, ja joskus kaupassa käyntikin voi tuottaa vaikeuksia. Kaupassa pystyy kuitenkin väistämään pahimmat tuoksun lähteet.
– Parfyymit ja partavedet aiheuttavat kaikkein pahimmat oireet. Sosiaalisten kontaktien solmiminen on hankalaa ja on vaikeaa osallistua mihinkään ryhmään. Jos on 10-20 hengen porukka ja vaikka kuinka kauniisti pyydän, että älkää käyttäkö hajusteita, se ei onnistu. On sattunut tilanteita, jolloin olen joutunut poistumaan paikalta. Erakoitumista tämä aiheuttaa.
Tutkimuksissa on todettu, että tuoksuherkkyys on sukuominaisuus. Ainolla on omakohtaista kokemusta, joka vahvistaa asian todeksi.
– Omilla lapsillani sitä ei ole, joskin nuorin tytär aina joskus mainitsee asiasta. Minua seitsemän vuotta vanhemmalla siskolla sitä on ollut jo monta vuosikymmentä, ja tilanne paheni 40-50 ikävuosien paikkeilla. Sisko on ammatiltaan opettaja ja hän on joutunut muistuttamaan oppilaitaan, että mieluummin ilman tuoksuja. Siskollani on viisikymppinen tytär, joka on oirehtinut jo viitisen vuotta.
Miltä puhdas tuoksuu?
Aino harmittelee sitä, että meidät totutetaan tuoksuihin ihan vauvasta asti eikä asiaan kiinnitetä mitään huomiota.
– Sanotaan vaan, että ai kun ihana tuoksu, onpas hyvä parfyymi. Tai sitten kerrotaan, kuinka pyykki tuoksuu puhtaalta, mutta eihän puhdas pyykki millekään tuoksu. Kyseessä on hajuste, joka tuoksuu. Kyseessä on perustavaa laatua oleva asia, kun puhutaan tuoksuherkkyydestä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun pitäisi saada teollisuus ja päättäjät mukaan, Aino sanoo.
Entä mikä on puhdas tuoksu? Onko se hajusteen tuoksu vai onko puhdas tuoksu sellainen, ettei se tuoksu millekään?
Sitä Aino pitää hyvänä asiana, että markkinoilla on jo runsaasti hajustamattomia pesuaineita. Huuhteluaineet ovat hänen mielestään täysin tarpeettomia.
– Kyse on kansanterveydellisestä asiasta. Moni oireilee tietämättä mistä on kyse, kun aina on flunssan kaltaisia oireita. Tämän takia ihmisillä on vuosittain aika monta lääkärikäyntiä ja lääkekuuria, Aino pohtii.
Kommentit
Oma kommentti