Ikinuori, ikipirteä ikiliikkuja Aira Samulin huitelee edelleen sellaista vauhtia, että heikkopäistä hirvittää.
Aira Samulinin, 81, punatukkainen pää on täynnä suunnitelmia. Kun häntä on kuunnellut hetken, vakuuttuu siitä, että jos häneen osattaisiin yhdistää sopivat piuhat, näin syntyneellä energialla valaistaisiin paitsi Hyrsylän mutka, myös koko Etelä-Suomi.
– Keikkaa puskee, Aira nauraa. – Kiire on koko ajan. Teen juontokeikkoja, joilla kerron lähinnä omasta elämästäni ja siitä, kuinka tähän ikään asti selviytyy suhteellisen terveenä. Jopa ihan nuoretkin tulevat kyselemään, mitä heidän pitäisi tehdä, että he yltäisivät samaan. Kysyn aina ihan ensimmäiseksi, nukutko tarpeeksi, ja hyvin harvoin minulle vastataan että joo.
Luontaistuotteet ovat olleet Airalle tuttuja jo yli puolen vuosisadan ajan, sillä hänen siskonsa muutti USA:han jo vuonna 1952, ja Amerikoissa luontaistuotteet olivat suosittuja jo paljon ennen kuin ne rantautuivat meille.
– Olen nyt syönyt jo parin vuoden ajan Bioteekin Hainrusto+Vihersimpukka -nimistä valmistetta, mutta jo kauan tätä ennen olen hoitanut niveliäni periaatteessa samoilla aineosilla, Aira kertoo. – Otan tätä valmistetta yhdestä kahteen kapselia päivässä eikä nivelissä kitise. Rasvahappojen ohella syön myös kalkkitabletteja ja iltaisin otan magnesiumia, koska sitä ei enää ole maaperässämme tarpeeksi. Katson myös tarkkaan, mitä syön, ja lempiruokaani ovat kala ja muut meren herkut sekä salaatti. Olen kuitenkin ihan kaikkiruokainen.
Ihan vailla terveysmurheita Aira ei ole runsasta kahdeksaa vuosikymmentään selvinnyt. Hänellä todettiin kohdunkaulan syöpä jo pian 40 vuotta sitten, mutta se huomattiin onneksi ajoissa eikä se ole sen jälkeen ilmoitellut itsestään.
– Muutama vuosi sitten minulla todettiin keliakia, mutta se on varmaan ollut minulla jo kauan, Aira arvelee. – En vain osannut tunnistaa sitä. Keliakia pysyy kuitenkin kurissa, kunhan katsoo, mitä syö. Olen joskus sanonut, että lempiruokaani ovat olleet vesi ja leipä, mutta kun minulta keliakian myötä vietiin leipä pois, jäljelle ei jäänyt kuin vesi.
Mutta puhutaanpa vielä hetki tanssijan nivelistä. Aira on itsekin ihmeissään.
– Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia nivelteni kanssa, vaikka olen tanssinut ikäni. Jaloissa ei ole ikinä ollut edes minkäänlaista venähdystä. Aion jatkossakin tukea nivelteni hyvinvointia Hainrusto+Vihersimpukalla. Nähtävästi minulla on myös joku semmoinen balanssi, etteivät paikat brakaa.
– On hieno asia, että paikat ovat kunnossa, sillä minulla on 61-vuotias skitsofreniaa sairastava tytär, joka on ollut jo pitkään laitoshoidossa. Olen varmaan ihan hänenkin takiaan hoitanut itseäni tavallista paremmin, sillä haluaisin, ettei hän jäisi tänne yksin pitkäksi aikaa, koska meillä on vain 20 vuoden ikäero. Hänen rankka sairautensa on toiminut minulle kannustimena hoitaa itseäni mahdollisimman hyvin.
Aira rakennuttaa uutta vanhainkoti-tyyppistä taloa Hyrsylän mutkaan ja hän aikoo säätiöidä Hyrsylän, jotta jälkipolvet saisivat vielä vuosien päästäkin ihailla ja ihmetellä sitä. Aira ei vielä itsekään tiedä, mihin käyttöön uusi talo tulee, mutta vanhainkodista hän puhuu ja sanoo, että etusijalla ovat tanssijat. Jorma Uotinen on kuulemma jo varannut sieltä paikan.
– Rupean myös myymään Lapponia-taloja. Minusta tulee kiinteistövälittäjä, jolloin saan olla enemmän Hyrsylän mutkassa, ettei minun tarvitse juosta rahan perässä muualla. Lapsenlapseni ihmettelivät kerran, kuinka pysyn koko ajan niin pirteänä ja hyvässä kunnossa, jolloin joku heistä lohkaisi, että se johtuu siitä, kun Aira juoksee rahan perässä. Minulla on aina ollut velkaa, ja kun olen saanut vanhat velat maksettua, otan heti uutta. Hilma-tätini sanoi aikoinaan, että pitää ojentaa jalkoja niin pitkälle kuin peitettä piisaa, ja tätä neuvoa olen yrittänyt noudattaa. Kyllä siinä nivelet pysyvät notkeina, kun on koko ajan velkaa!
Hyrsylä on jo nyt aikamoinen matkailunähtävyys, sillä siellä käy vuosittain noin sata linja-autolastillista. Se tekee noin 5000 ihmistä. Harvalla käy yhtä paljon vieraita. Koska Aira vetää itse aina kaikki vierailut, myös leukanivelten on oltava hyvässä kunnossa. Sitä nyt tuskin kukaan on koskaan epäillytkään.
– Sesonkiaikaa on kesä, talvella on huomattavasti hiljaisempaa. Meillä on täällä monenlaista nähtävää: on iso lelumuseo, jossa on 500 nukkea ja 200 nallea, on vanhasta sähkösaunasta tehty kotikylpylä, on 1700-luvulta peräisin olevia aittoja, vanhaa talonpoikaisesineistöä, vanhoja pitsejä ja vaikka mitä. Kierroksen päälle kävijät saavat juoda ruusukupeista pullakahvit.
– Minulta kysytään usein, kuka täällä pyyhkii pölyt. Se olen minä itse. Ei antiikkileluihin kukaan muu voi koskea, koska kukaan muu ei osaa laittaa niitä takaisin paikoilleen samalla tavalla kuin minä.
On pakko kysyä, onko Airalla vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla. Seurauksena on taas kerran helakka airamainen nauru.
– Voi kuule, mulla on ehkä niitä vähemmän kuin muilla, koska nukun enemmän kuin muut. Nukun joka yö vähintään kahdeksan tuntia ja nukkuisin vielä enemmänkin!
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 10-08
Haita pitäis kai suojella..
Dokkari haiden alennustilasta:
http://www.youtube.com/watch?v=ggtxA4wuXzY