Olisi hyvä nauttia ravintolisiä muistisairauksien varalta jo ennalta ehkäisevässä mielessä.
Joka päivä 36 suomalaista saa diagnoosin muistisairaus. Siitä kärsii jo noin 240 000 suomalaista ja noin 130 000 sairastaa todettua dementiaa. Määrän odotetaan kasvavan nopeasti väestön vanhentuessa.
Yleisin dementian aiheuttaja on Alzheimerin tauti, noin 100 000 potilasta, ja toiseksi yleisin on Lewyn kappale -tauti. Suomessa elää 7 000–10 000 työikäistä Alzheimer-potilasta.
Lääkehoitokokeet ovat epäonnistuneet yksi toisensa jälkeen. Tautia voidaan ehkäistä ja sen etenemistä jarruttaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, säännöllisellä kuntoliikunnalla sekä yhteis- ja vuorovaikuttavilla ravintolisillä, joista kerron tässä kirjoituksessa.
Alzheimerin tautia esiintyy alle 65-vuotiailla kaksi kertaa enemmän kuin tähän asti on uskottu, kertoo viime vuonna julkaistu Ison-Britannian Alzheimer´s Societyn raportti. Tähän mennessä on ajateltu virheellisesti, että tauti kuuluu vain vanhuuteen ja heikkouteen.
Tosiasiassa tauti voi alkaa jo kolmekymppisenä. Alzheimerin tauti näet alkaa jo noin 20 vuotta ennen kuin oireita ilmenee. Taudin toteamiseen ei ole mitään yksiselitteistä testiä, vaan siihen päädytään pitkällisten tutkimusten jälkeen sulkemalla pois muut taudit.
Ensimmäisiä oireita ovat epämääräiset persoonallisuuden muutokset, väsymys, haluttomuus, lievä masennus, muistihäiriöt etenkin stressaavissa tilanteissa, ajan tajun heikkeneminen, päivän ja yön erottamisen vaikeutuminen.
Taudin edetessä alkaa ilmetä harhaluuloja ja vainoharhaisuutta. Potilas ei enää selviä kaikissa tilanteissa ilman apua ja tuntee siksi itsensä ahdistuneeksi. Puhe muuttuu epäselvemmäksi, lauseet lyhenevät, pukeutuminen vaikeutuu: potilaan on vaikea saada nappeja kiinni ja auki.
Myöhäisvaiheessa potilaan on vaikea tunnistaa ihmisiä ja orientoitua ajan ja paikan suhteen. Tavaroiden erottaminen vaikeutuu, potilas voi luulla veistä haarukaksi, syönti vaikeutuu, vaatteiden yhdistäminen toisiinsa vaikeaa, vuorokausirytmi muuttuu, virtsan pidätyskyky heikkenee, ilmaantuu muutakin epähygieenisyyttä. Lopulta potilas jää vuoteeseen.
Jos dementioiden puhkeamista voitaisiin viivyttää viisi vuotta, uusien tapausten määrä väestössä puolittuisi. Monet ravintolisät ehkäisevät ja jarruttavat Alzheimerin tautia. Tärkeimpiä ovat berberiini, B-, C-, D- ja E-vitamiinit, foolihappo, fosfoseriini, karnosiini, E-EPA ja ubikinoni.
Erityisesti liian vähäinen D-vitamiinin saanti näyttää lisäävän tylsistymisen riskiä. Alle 75-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa päivässä, mikä on liian pieni määrä, mutta kaikki eivät ota sitäkään annosta.
Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) onkin usein aivan liian pieni, alle 75 nanomoolia litrassa. Tutkimusten mukaan D-vitamiini ja E-EPA poistavat aivoista taudille ominaisia, myrkyllisiä amyloidipaakkuja.
Alzheimerin tauti on sukua tyypin 2 diabetekselle. Itse asiassa kyseessä on tyypin 3 diabetes, jota potevien ihmisten aivoissa vallitsee insuliiniresistenssi. Sitä olisi syytä alkaa ehkäistä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja ravintolisillä hyvissä ajoin, viimeistään keski-iässä.
Alzheimerin taudin syynä on pidetty amyloidipaakkujen ja TAU-proteiinin myrkyllistä yhteisvaikutusta aivosoluissa. Amyloidi-beetan kertyminen aivoihin lisää vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapetusstressiä, mikä härskiinnyttää aivojen rasvoja.
Amyloidin lisäksi aivoissa tapahtuu muitakin hermoja rappeuttavia muutoksia kuten synapsien katoa, aivosolujen kuolemia ja muutoksia solujen voimalaitoksissa, mitokondrioissa. Niitä kannattaa suojella ubikinonilla ja muilla ravintolisillä.
Alzheimerin tautiin tarkoitetut, amyloidi-beeta-proteiiniin vaikuttavat uudet lääkkeet ovat osoittautuneet tehottomiksi taudin jarruttamisessa. Syynä on se, että kun amyloidipaakkuja kerran on jo alkanut syntyä, niiden lääkitseminen on liian myöhäistä. Hoito pitää aloittaa viimeistään paakkujen tuotannon alkuvaiheessa. Pitkälle kehittyneet paakut tuhoavat aivosoluja, neuroneja.
Kommentit
Oma kommentti