Vaikka Arja Monosta kiusaa sekä nivelreuma että nivelrikko, hän sanoo terveytensä olevan tällä hetkellä melkoisen hyvä. Nyt hän on saanut kuriin myös närästysongelmansa. – En enää ole hapan, hän nauraa.
Jämsässä asuva Arja Mononen on ehtinyt elämänsä aikana moneen. Ex-miehensä kanssa hän pyöritti yrittäjänä suurimmillaan viittä kuljetusliikettä kolmessa maassa. Eron jälkeen hän toimi paikallisen kehitysyhtiön toimistonhoitajana, mutta nyt hän on ollut jo kolmisen vuotta työttömänä.
Hän toteaakin harmissaan, ettei ”tämmöisille vanhoille akoille täältä löydy töitä”. Koulutukseltaan Arja on merkonomi ja hän on suorittanut myös sihteeritutkinnon. Työn ohella hän on myös kurssittanut itseään.
Arjalla on kolme tytärtä, ”kolme tosi ihanaa blondia”, mutta seuraavaa polvea ei ole toistaiseksi ilmaantunut äidin hartaista toiveista huolimatta. Hän itse teki 20 vuoden sinkkuajan jälkeen rohkean siirron ja muutti nykyisen miesystävänsä kanssa saman omakotitalon katon alle kolmisen vuotta sitten.
Sormivoimat kateissa
Harva ikäihminen on säästynyt krempoilta, eikä Arja ole tässä suhteessa poikkeus. Häneen iski jo parikymmentä vuotta sitten nivelreuma. Alkuun se hyppeli raajojen pienistä nivelistä toisiin eikä jäänyt pitemmäksi aikaa minnekään, mikä helpotti tilannetta. Onneksi lääkäri osasi ehdottaa sopivaa yhdistelmälääkettä, joka pysäytti taudin etenemisen.
Kaksi varvasta tosin on jouduttu jäykistämään ja nivelreumaa on edelleen molempien käsien keskisormien ylimmässä nivelessä.
– Nivelreuma ei sinänsä näy, mutta nivelrikko näkyy, Arja toteaa.
– Nämä jutut aiheuttavat sen, ettei sormissa ole tarvittavaa voimaa. Tarvitsen kai kohta apuvälineitä esimerkiksi purkkien kansien aukaisussa. Meillä on aika iso puutarha, ja sielläkin sormivoimaa tarvittaisiin.
Onneksi Arjalla ei ole juurikaan ollut särkyjä. Reuman alkuvaiheissa niitä oli aamuisin jalan nivelissä ja tuolloin ilmeni myös jäykkyyttä, mutta nykyään särky on hänelle koko lailla tuntematon juttu.
– Mutta migreenistä sen sijaan on ollut ongelmia, hän huokaa.
– Se seuraa varmaan hautaan saakka, ja osaa olla todella inhottava. Se alkoi jo teini-iän jälkeen 15-16-vuotiaana ja pysyy yleensä kurissa, etenkin jos muistaa välttää punaviiniä ja suklaata. Yrittäjäaikoina se iski kovin usein ja oli tosi järkyttävä.
Happamuus kiusana
Arjalla ilmeni koko ajan myös eriasteista närästystä ja hän tunsi olonsa happamaksi. Mahassa oli kurja olo. Vaivaa on tutkittukin, mutta muuta ei löydetty kuin liiallinen ruuansulatusnesteen erittyminen vatsalaukkuun.
– Erityisesti rasvaiset ruuat ovat aiheuttaneet närästystä. Jos paistaa pari makkaraa ja syö sen lisäksi vielä jotakin ärsyttävää, närästys alkaa varmasti. En ole ikinä tykännyt mistään etikkatuotteista, elimistö pistää vastaan, ja itse on oppinut tietämään, mikä sopii ja mikä ei.
– Tiedän itse, että olen hapan, olen varmaan aina ollut.
Arja käyn usein Citymarketin yhteydessä olevassa luontaistuoteliikkeessä, ja jutteli siellä omistajan kanssa tilanteesta.
– Valittelin hänelle jatkuvaa närästystäni, ja hän alkoi puhua pH-balance Pascoe-nimisestä emäsjauhevalmisteesta. Hän antoi minulle pissatestin, jota kokeilin, mutta huomasin ihmeekseni, ettei testissä tapahtunut yhtään mitään. Väri ei vaihtunut niin kuin olisi pitänyt, eli testin mukaan elimistöni oli kovin hapan. Rupesin tämän vuoden alussa kokeilemaan kyseistä valmistetta.
Se on makuasia
Arja on nyt siis käyttänyt pH-balancea jo reilusti yli puoli vuotta. Hän on valmisteeseen hyvin tyytyväinen.
– Se on helpottanut vatsan toimintaa selvästi. On jotenkin helpompi olla. Jos nykyään syön pari makkaraa, niin närästystä ei tule samalla lailla kuin aikaisemmin. Nyt en enää tunne olevani hapan, hän nauraa.
– Mies ei kylläkään ole sitä mieltä koskaan ollutkaan, olenhan niin ihana! Luontaistuotteet olivat minulle tuttuja jo ennestään, joten pH-balancen aloittaminen ei ollut mikään iso juttu. Otan sen lisäksi nykyään omega-3-kapseleita sekä D-vitamiinia. Olen huomannut myös vitamiini- ja mineraalivalmiste Mivitotalista olevan selvää apua, kun alkaa väsyttää.
Arjalla on kuitenkin varoituksen sana kaikille uusille pH-balancen kokeilijoille. Alku voi olla vaikeaa.
– Se maistui aluksi ihan karmealta! Minulla se paha maku kesti ainakin kolme kuukautta. Lopulta paha maku katosi eikä se maistu enää juuri millekään. Varmaankin elimistö on alkanut hyväksyä sen ja happamuus on todellakin kadonnut. Ihan lyhytpinnaisille tämä tuote ei varmaan sovi, mutta hyvää kannattaa odottaa!
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuva: Ilkka Pietarinen
Terveys-Hymy 9-12
Kommentit
Oma kommentti