Asetaldehydin aiheuttama syöpä vaanii

Vatsa– Kukaan ei voi etukäteen tietää, onko hänellä hapoton maha vai ei, professori Mikko Salaspuro toteaa. – Se on hyvin usein oireeton. Asia on kuitenkin helposti tutkittavissa verikokeella tai mahalaukun tähystyksellä.

Asetaldehydi, josta harva tietää muuta kuin nimen, on osoittautunut hyvin yleiseksi karsinogeeniksi eli syövän aiheuttajaksi. Se vaanii professori Mikko Salaspuron mukaan erityisesti niitä, joilla on hapoton maha.

– Suomessa heitä on noin 100 000. Helikobakteeri on edelleenkin hapottoman mahan tärkein aiheuttaja, mutta sen merkitys on onneksi parantuneen hygienian myötä vähentynyt. Sitä on eniten iäkkäämmillä eli 60-70-vuotiailla ihmisillä, joilla helikobakteeria esiintyy noin 60 prosentilla. Hapoton maha kehittyy kuitenkin hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten kuluessa.

Siitä lähtien, kun ihminen tuhansia vuosia sitten keksi alkoholin valmistamisen sekä ruuan säilömisen käymismenetelmällä, olemme eläneet asetaldehydin kanssa. Asetaldehydi on etikkahapon aldehydi, joka on etanolin eli siis alkoholin aineenvaihduntatuote. Sitä syntyy sylkinesteessä alkoholista suun bakteerien ja hiivojen takia. Asetaldehydiä käytetään myös aromiaineena.

Asia ei todellakaan ole uusi, mutta uutta on tieto sen vaarallisuudesta. Vuosi sitten lokakuussa Maailman Terveysjärjestön alainen syövän tutkimusyksikkö luokitteli sen ykkösluokan karsinogeeniksi ihmiselle.

Asetaldehydiä esiintyy alkoholin lisäksi monissa käymisteitse valmistetuissa maitovalmisteissa, soijatuotteissa, säilötyissä vihanneksissa ja myös eräissä alkoholittomissa juomissa kuten kotikaljassa ja simassa. Nämä sisältävät useimmiten myös pieniä määriä alkoholia, jonka suun tai hapottoman mahan bakteerit ja hiivat muuttavat välittömästi asetaldehydiksi.

Alkoholijuomista kaikkein eniten sitä on sherryissä, mutta toisaalta on olemassa alkoholijuomia, joissa asetaldehydiä ei ole lainkaan. Professori Salaspuro ja hänen työryhmänsä haluaisivat julkistaa ne elintarvikkeet, joissa asetaldehydiä on kaikkein runsaimmin, jotta kansalaiset osaisivat suhtautua niihin

Korkeat asetaldehydipitoisuudet uhkaavat erityisesti eräitä riskiryhmiä ja hapottoman mahan omaavat kuuluvat yhteen tärkeimmistä. Hapoton maha on mahasyövän tärkein riskitekijä ja uusien tutkimusten mukaan se on merkittävä riski myös ruokatorvisyövälle.

– Monet haluavat nykyään tietää omat kolesteroli-, verenpaine-, sokeri- ja PSA-arvonsa, mutta mielestäni tähän samaan listaan olisi syytä liittää myös tieto hapottomasta mahasta tai mahdollisesta helikobakteeri-infektiosta.

Syöpäriskiä on mahdollisuus vähentää oleellisesti elintapoja muuttamalla. Syöpätutkijat ovat tienneet asetaldehydin vaarallisuuden jo pitkään.

– Olemme yrittäneet ottaa yhteyksiä teollisuuteen, mutta hanke ei ole saanut kannatusta.

Professori Salaspuro lohduttaa kuitenkin, ettei ole mitään syytä paniikkiin.

– Ihminen ei pääse asetaldehydiä pakoon, mutta sen määrää elintarvikkeissa voisi ihan hyvin vähentää alle karsinogeenisen rajan. Omien tutkimustemme mukaan Suomessa myynnissä olevien jugurttien keskimääräinen asetaldehydipitoisuus ylittää mutageenisyysrajan kahdeksankertaisesti. Kotona valmistetussa kaljassa ja simassa oleva asetaldehydipitoisuus voi ylittää tämän rajan 60-kertaisesti.

Jugurttien vastaavia pitoisuuksia esiintyy myös monissa hedelmämehuissa, soijakastikkeissa ja jopa vauvoille tarkoitetuissa hedelmäsoseissa.

– Kaiken lisäksi tiedämme hyvin, että meijeriteollisuus on jo vuosia pyrkinyt aktiivisesti kehittämään hiivoja, joiden avulla jugurttien asetaldehydipitoisuus saataisiin mahdollisimman korkeaksi sen hedelmäisen aromin takia.

Asetaldehydialtistus on perimästä, elintavoista, ravinnosta, suun hygieniasta ja mahdollisista sairauksista johtuen aina kumulatiivinen eli eri lähteistä elimistöön kerääntyvä.

– Elintarvikkeet muodostavat kaikkein tärkeimmän asetaldehydialtistuksen lähteen tupakoimattomilla ja alkoholia vähän käyttävillä. Tupakansavun on arvioitu sisältävän asetaldehydiä niin runsaasti, että sitä on jopa tuhat kertaa enemmän kuin muita tupakassa olevia syöpää aiheuttavia tekijöitä.

Pari vuotta sitten Saksassa tehdyn selvityksen mukaan siellä myynnissä olevista alkoholijuomista oluiden keskimääräinen asetaldehydipitoisuus ylitti riskirajan 4-, viinien 15-, siiderien 22- ja calvadoksen sekä sherryjen jopa 70-kertaisesti.

– Yhdessäkään pullossa ei kuitenkaan lue, kuinka paljon se sisältää asetaldehydiä.

Nautittu alkoholi kulkeutuu nopeasti koko elimistöön veren välityksellä. Verestä se puolestaan kulkeutuu sylkeen, jossa suun mikrobit muuttavat tehokkaasti alkoholia asetaldehydiksi.

– Mitä korkeampi on veren ja syljen alkoholipitoisuus ja mitä kauemmin alkoholi pysyy elimistössä, sitä suurempi on asetaldehydialtistus.

Teksti: Reijo Ikävalko

Terveys-Hymy 09-10

Teksti: Hymy
Avainsanat: syöpäriski, helikobakteeri, asetaldehydi

Kommentit

Oma kommentti