Joka neljäs suomalainen mies ja joka viides nainen ei saa riittävästi D-vitamiinia ja kärsii siis puutoksesta, tohtori Matti Tolonen kertoo.
D-vitamiinin luuston ulkopuolisista terveysvaikutuksista on saatu viime vuosina paljon uutta tutkittua tietoa, joka kumoaa vanhoja piintyneitä käsityksiä D-vitamiinin tarpeesta ja veren D-vitamiinin riittävästä pitoisuudesta. Uusien tutkimusten mukaan D-vitamiinivaje on yhä yleinen kaikkialla maailmassa, ja se liittyy hengitystieinfektioihin, elintasosairauksiin, lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen, masennukseen, ikääntyvien ihmisten lihaskunnon ja henkisten toimintojen heikkenemiseen sekä syöpäkuoleman riskiin. D-vitamiinin pitoisuus seerumista (S-D-25) kannattaa mittauttaa verikokeesta, sillä puutosta ei voi itse havaita mistään oireista. Pitoisuus kannattaa nostaa 125–150 nmoliin/l. Se voi edellyttää 100 mikrogramman nauttimista päivässä. Virallinen saantisuositus on vain 10 mikrogrammaa (ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille ja vain vähän ulkoileville muille aikuisille).
Osa kärsii D-vitamiinin puutteesta
Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta merkittävimmät tutkimusuutiset osoittavat, että D-vitamiinin riittävä saanti ehkäisee ja lievittää flunssaa, sydäntauteja, insuliiniresistenssia, tyypin 2 diabetesta, metabolista oireyhtymää, mielenterveyden häiriöitä ja ikääntyvien fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Näitä luuston ulkopuolisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon D-vitamiinin virallisessa saantisuosituksessa, joka on nykyään 10 mikrogrammaa (yli 75-vuotiaille 20 mikrogrammaa). Suositus perustuu vain riisitaudin, osteomalasian ja luukadon ehkäisyyn. Joka neljäs suomalainen mies ja joka viides nainen ei saa riittävästi D-vitamiinia, ja kärsii siis puutoksesta, myöntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Luuston ulkopuolisten terveysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvitaan paljon suositusta enemmän D-vitamiinia, yleensä 100 mikrogrammaa päivässä. Se voisi ehkäistä sairastumisia, vähentää terveydenhuollon kuormitusta säästää satoja miljoonia euroja vuosittain terveydenhuollon kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa työpaikoilta.
Lisääntynyt kuolemanriski
Lasten ja nuorten piilevä D-vitamiinivaje lisää aggressiivista käyttäytymistä ja muitakin käytöshäiriöitä koulussa ja kotona, osoitti tuore Michiganin yliopiston tutkimus 5–12-vuotiailla lapsilla. Siihen osallistui yli 3 200 lasta Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa. Vitamiinin puutos altistaa lapsia ja aikuisia myös muille mielenterveyden häiriöille, kuten masennukselle, psykooseille ja skitsofrenialle, kirjoittavat epidemiologian professori Eduardo Villamorin johtamat tutkijat Journal of Nutritionissa.
Norjan syöpärekisteri on raportoinut, että syöpädiagnoosin asettamisen yhteydessä mitattu vähäinen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25 alle 50 nmol/l) liittyy rinta-, eturauhas-, paksusuoli, keuhkosyöpä- ja lymfomapotilaiden lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Havainto antoi aiheen jatkotutkimukseen, jossa analysoitiin 202 rintasyöpään, 193 keuhkosyöpään, 124 verisyöpään (lymfoomiin) ja 137 paksusuolen syöpään sairastuneen potilaan seerumin D-vitamiinin pitoisuus ennen sairastumista ja taudin aikana vuosina 1984-2004. Ennen sairastumisia otetut verinäytteet oli kerätty vuosina 1973-2004 ja säilytetty kansallisessa veripankissa (Janus Serum Bank). Henkilöt olivat olleet tuolloin 35−49 vuotiaita. Syöpään sairastuneista potilaista otettiin uudet kokeet diagnoosin asettamisen yhteydessä Norjan Radiumkodissa, jossa heitä hoidettiin. Potilaiden syöpäkuolemia seurattiin vuoden 2012 loppuun asti, keskimäärin yli 14 vuotta.
Tutkijoiden tutkimuksia
Kuolemantapauksia sattui yhteensä 313. Norjassa, kuten Suomessakin, kaikki syöpäkuolemat kirjataan kansallisessa syöpärekisterissä.
Ennen sairastumisia S-D-25 oli ollut keskimäärin 63,3 nmol/l ja sairastumisen aikoihin 62,5 nmol/l. Kuolemantapauksia ilmeni puolta enemmän niillä syöpäpotilailla, joiden S-D-25 oli ollut ensimmäisessä näytteessä alle 46 nmol/l kuin niillä potilailla, joiden pitoisuus oli ollut suurempi. Sama koski myös diagnoosin asettamisen aikaan otettuja näytteitä. Potilailla, joiden pitoisuus oli vähintään 62 nmol/l oli 59 prosenttia pienempi riski kuolla syöpätautiinsa kuin niillä, joiden pitoisuus oli alle 46 nmol/l. Pitoisuuden nousu keskimäärin 22,3 nmolilla/l pienensi selvästi kuoleman riskiä. Syöpään sairastuneet potilaat olivat siis hyötyneet D-vitamiinilisän nauttimisesta, joka oli suurentanut seerumin D-vitamiinin pitoisuutta reilusti, päättelivät tutkijat Clinical Epidemiology -lehdessä.
He pohtivat tulosten merkitystä ja esittävät siitä kaksi vaihtoehtoista näkemystä: A) seerumin runsas D-vitamiinipitoisuus ehkäisee syöpäkuolleisuutta joidenkin biologisten vaikutusmekanismiensa avulla. B) Syöpätaudit aiheuttavat jostakin syystä S-D-25:n vähenemisen (käänteisen syysuhteen). Tutkijat kallistuvat vaihtoehto A:n kannalle. Tutkimuksen voi lukea kokonaisuudessaan maksutta netistä osoitteesta https://urly.fi/1iHI.
Suomessa ruokavirasto pitää 50 nmol/l pitoisuutta terveyden kannalta riittävänä, mikä ei kuitenkaan riitä esimerkiksi syöpäpotilaille. Monissa maissa, kuten Virossa, Ranskassa ja Espanjassa pidetään alarajana 75 nmol/l. Yhdysvalloissa rintasyöpäkirurgit määräävät potilailleen D-vitamiinia 178 mikrogrammaa päivässä.
Kommentit
Oma kommentti