Amerikkalainen professori Walter E. Stumpf ennusti ensimmäisenä vuonna 1989, että D-vitamiinilla tulee vielä olemaan tärkeä merkitys psykiatriassa. Kuinka oikeassa hän olikaan!
D-vitamiini ehkäisee ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä, pelkotiloja ja psykooseja sekä ehkäisee syrjäytymistä, osoittavat uudet tutkimukset. Valitettavasti vain joka viides lukiolainen nauttii ruoan lisänä D-vitamiinia, vaikka sitä suositellaan kaikille kesät talvet. Ei ihme, että nuorilla on paljon mielenterveysongelmia ja syrjäytymisiä.
Suomalaisen tohtori Anna-Maija Tolppasen työryhmä tutki Englannissa Bristolin yliopistossa 2700 1990-luvulla syntynyttä lasta ja nuorta, joiden verestä mitattiin D-vitamiinin pitoisuus. Suomen laboratorioissa se merkitään S-D-25. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa keskimäärin noin 10-vuotiaita, ja heitä seurattiin kolme neljä vuotta.
Osalla heistä ilmeni masentuneisuutta; vähiten kuitenkin niillä joiden veressä oli eniten D-vitamiinia. Masennuksen hoito tepsi parhaiten niihin lapsiin, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suurin.
Tolppanen saa tukea amerikkalaisen Rochesterin yliopiston psykiatrian klinikasta. Siellä hoidettiin 104 nuorta, 75 tyttöä ja 29 poikaa, iältään 12–18 vuotta, jotka oli lähetetty sairaalaan 2008–2010 akuuttien mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Heiltäkin mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus. Viitearvo on 75–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l).
Peräti 72 prosenttia nuorista jäi alarajan alle. Joka kolmannen pitoisuus oli alle 50 nmol/l ja 38 prosentilla se oli 50–74 nmol/l. Vajaan kolmasosan pitoisuus oli viitearvojen puitteissa. Psykoottisten nuorten pitoisuudet olivat muita potilaita pienempiä ja oireet korreloivat merkitsevästi pieneen S-D-25:een. Normaalin D-vitamiinipitoisuuden nuorista vain harvoilla oli psykoottisia piirteitä.
”D-vitamiinin puute on yleinen mielenterveysongelmista kärsivillä nuorilla. Puutos saattaa vaikuttaa sairauden vakavuusasteeseen”, kirjoittavat psykiatrit BMC Psychiatry -lehdessä.
”Suomessa jopa 70 prosenttia koululaisista potee D-vitamiinin puutetta”, sanoi HYKS:n lastenklinikan apulaisylilääkäri Outi Mäkitie Ilta-Sanomissa 17.1.2012. ”Vain joka viides lukiolainen ottaa D-vitamiinilisää”, totesi puolestaan TV:n aamutohtori J–P Kouri 16.1.2013.
Myös aikuisten mielenterveysongelmat liittyvät D-vitamiinivajeeseen. Se ilmenee muun muassa tohtori Elina Hyppösen työryhmän uudesta tutkimuksesta, joka tehtiin Lontoon University Collegessa. Aineistona oli vuonna 1958 syntyneiden brittien ryhmä, johon kuului 7401 henkilöä. Heitä tutkittiin 45 vuoden iässä Clinical Interview Schedule-Revised -menetelmällä, joka kuvastaa masennusta, ahdistusta ja pelkotiloja. Lisäksi samojen ihmisten masentuneisuutta selvitettiin 50 vuoden iässä Mental Health Inventory-5 -menetelmällä.
Seerumin pieni D-vitamiinin pitoisuus liittyi masennukseen ja paniikkihäiriöön 45 vuoden iässä ja masennukseen 50 vuoden iässä. Masennus oli lähes puolta vähäisempää niillä, joiden S-D-25 oli yli 75 nmol/l kuin niillä, joiden pitoisuus oli alle 25 nmol/l. Paniikkihäiriön riski oli vastaavasti kaksi kolmasosaa pienempi.
Nämä tulokset puhuvat sen puolesta, että piilevä D-vitamiinin puute liittyy keski-ikäisten ihmisten mielenterveysongelmiin. Niistä kärsivien ja riskiryhmään kuuluvien lasten, nuorten ja aikuisten S-D-25 tulee mitata ja pitoisuus tulee nostaa D-vitamiinilisällä viitearvojen puolivälin yläpuolelle, 125–150 nmoliin/l.
”Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä on turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus” otsikoikin lastentautiopin dosentti Outi Mäkitien työryhmä kirjoituksensa lääkärilehti Duodecimissa.
Mäkitie vaati syksyllä 2009 Duodecimissa, että lasten D-vitamiini saantisuositus – nykyisin 10 mikrogrammaa – on nostettava takaisin arkkiatri Arvo Ylpön jo 1920-luvulla neuvomaan 100 µg päivässä.
”D-vitamiinin puute saattaa altistaa muun muassa syöpäsairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille, autoimmuunitaudeille kuten diabetekselle, MS-taudille ja infektiotaudeille. Näiden torjumiseksi tarvitaan selvästi suurempia pitoisuuksia kuin mitä nykyisten suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä voidaan saavuttaa”, kirjoitti Mäkitie.
Miksei suositusta sitten nosteta tutkimustiedon edellyttämälle tasolle? Kantona kaskessa ovat ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja THL:n pääjohtaja Pekka Puska, joka neuvoi taannoin Ilkka-lehdessä, ettei vitamiineja pidä syödä, vaan rahat kannattaa säästä oikeisiin lääkkeisiin.
Niihin uppoaakin vuodessa 2,7 miljardia euroa, joista masennuslääkkeisiin kuluu 30 miljoonaa ja psykoosilääkkeisiin 70 miljoonaa.
D-vitamiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa ravintolisä, joka ehkäisee, lievittää ja parantaa mielenterveysongelmia. Tällaisia ravintolisiä ovat myös berberiini, E-EPA-niminen kalaöljy, karnosiini, magnesium ja ubikinoni.
Teksti: Tohtori Matti Tolonen
Terveys-Hymy 3-13
Kommentit
Oma kommentti