Nuoruustyypin diabetes harvinainen on sairaus, mutta Suomessa se on yleisempi kuin missään muussa maassa. Sen ilmaantuvuus on nelinkertaistunut 1950-luvulta lähtien. Syitä nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuden jyrkkään lisääntymiseen tai sen syntyyn johtavaa prosessia ei täysin vielä tunneta.
Kasvun ja myöhemmän diabetesvaaran välistä yhteyttä tarkasteltiin laajan Lasten Diabetes Suomessa -tutkimuksen aineistossa. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki alle 15-vuotiaat suomalaislapset, jotka sairastuivat diabetekseen syyskuun 1986 ja huhtikuun 1989 välisenä aikana.
Tutkimuksessa havaittiin sekä diabeetikkotyttöjen että -poikien olevan pidempiä ja painavampia kuin verrokkilapset varhaisesta imeväisiästä alkaen. Kymmenen prosenttiyksikön kasvu suhteellisessa painossa oli yhteydessä 50–60 prosentin kohonneeseen vaaraan sairastua diabetekseen ennen kolmen vuoden ikää ja 20–40 prosentin kohonneeseen vaaraan 3–10 ikävuoden välillä.
Imeväisiän D-vitamiinilisän ja diabetesvaaran välistä yhteyttä tarkasteltiin Pohjois-Suomen Äiti–Lapsi -tutkimuksen aineistossa. Tähän kutsuttin kaikki sellaiset lapset Oulun ja Lapin läänin alueelta, joiden laskettu syntymäaika osui vuodelle 1966. Vaara sairastua nuoruustyypin diabetekseen sellaisilla lapsilla, jotka eivät olleet saaneet lainkaan D-vitamiinilisää imeväisiässä, havaittiin olevan yli kahdeksankertainen verrattuna säännöllisesti D-vitamiinia saaneisiin. Myös annetulla D-vitamiiniannoksella havaittiin olevan selkeä yhteys diabetesvaaraan. Diabetesvaaran havaittiin olevan lähes 80 prosenttia alhaisemman, kun lapsi oli saanut D-vitamiinia suositusten mukaisen annoksen verrattuna pienempää annosta saaneisiin.
Kaikki nämä tekijät saattavat myös olla yhteydessä nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuden voimakkaaseen lisääntymiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Lasten lihavuuden on havaittu lisääntyneen ja keskimääräisen pituuden tiedetään kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Liian suurten D-vitamiiniannosten myrkyllisyydestä aiheutuen imeväisiässä annettavaksi suositeltua annosta on pienennetty portaittain kymmenesosaan 1960-luvun alun määrästä. Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan vahvistamaan D-vitamiinilisän ja muiden vaikutettavissa olevien ympäristötekijöiden merkitys.
Millainen vaikutus on homekouluilla näihin diabetesasioihin? Lapsemme kävi aikanaan esikoulua ja hänen eskariope oli sairastunut diabetekseen jokunen vuosi allergiaoiereiden ilmaantumisen jälkeen. Ko. Päiväkoti todettiin vakavasti sädesienen saastuttamaksi ja saneerattiin perusteellisesti.Kaksi lastamme sairastanut näiden laitoshomeiden vuoksi samassa paikassa. Toiselle tuli astma ja toista tutkitaan paraikaa yllättäen uudellen koulussa kahden viime vuoden aikana ilmenneiden oireiden vuoksi. USA:ssa on mm. todettu, että rakennuksissa piilevät kosteusvauriohomeiden välittäjäaineet voivat aiheuttaa diebetestä, reumaa ja astmaa ym. .Aspergillushomeet voivat aiheuttaa aspergilloosia jossa elinikä ennuste lyhenee aika paljon. Ihminen suodattaa keuhkojen kautta paljon epäpuhtauksia, huoneilmaan normaalisiti kuulumattomia kemikaaleja päätyy verenkiertoon ja sitä kautta maksan suodatettavaksi. Kun elimistön oma ”katalysaattori” tulee täyteen, sairaudet, kuten esim. diabetes, eivät voi olla yllätys.Tieto on olemassa, ongelmaa silti vähätellään. Asioihin pitäisi ottaa ronskimpi ote, koska tulevaisuus ei ole valoisa heidan osaltaan, jotka lapsena alatistuvat. Pahimmassa tapauksessa heistä tulee jo nuorella aikuisiällä terveysongelmakierteisiä eläkeläisiä. Kyseessä on myös kansantaloudellinen riski.