D-vitamiinin viranomaissuositus perustuu virhelaskelmiin

Auringosta ei saa tähän aikaan vuodesta D-vitamiinia, joten sitä tarvitaan ravintolisänä. Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunta neuvoo ottamaan purkista 7,5 mikrogrammaa  (µg) päivässä, mikä on puolta vähemmän kuin amerikkalaisen puolueettoman tutkimuslaitoksen Institute of Medicinen (IOM) suositus,15 µg/vrk. Nyt sekin on osoittautunut liian pieneksi. IOM:n mukaan D-vitamiinin pitoisuuden seerumissa (S-D-25) tulisi olla vähintään 20 ng/ml eli 50 nmol/l (nanomoolia litraa kohti). IOM on laskenut, että 15 µg päivässä nostaisi terveen väestön S-D-25:n yli 50 nmolin/l, joka tosin riittää vain luuston terveydelle, mutta ei muille terveysvaikutuksille. Yhdysvaltain Endocrine Society suositteleekin seerumin D-vitamiinin pitoisuudeksi 75–150 ja espanjalaiset ja ranskalaiset laboratoriot 75–250 nmol/l. Näihin lukemiin ei päästä noudattamalla suomalaista saantisuositusta, vaan päivän tarve voi olla yli kymmenkertainen, jopa 100 mikrogrammaa (µg).

Kanadalaisen Albertan yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tilastotieteilijät Paul J. Veugeler ja John Paul Ekwaru analysoivat uudelleen IOM:n käyttämät tutkimukset ja havaitsivat laskelmissa tilastotieteellisen virheen. Kun he korjasivat sen, ilmeni että 15 mikrogramman D-vitamiinin päivittäinen saanti nostaa lähes kaikkien terveiden ihmisten S-D-25:n vain yli 28 – ei suinkaan yli 50 nmolin/l, kuten tähän asti oli uskottu. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on suhtautunut virheeseen vakavasti ja lähettänyt sitä koskevan uutisen tiedotusvälineille.

D-vitamiini on laajavaikutteinen hormoni, joka pitää yllä yleistä vastustuskykyä lähes kaikkia tauteja ja vanhenemismuutoksia vastaan. Nykyinen liian pieni annossuositus aiheuttaa paljon turhia sairastumisia, ikäihmisten kaatumisia ja laitoshoidon tarvetta, ennenaikaisia kuolemia ja miljardien eurojen vuosittaisia terveydenhuollon kuluja yhteiskunnalle. Saantisuositus tulisi nostaa tutkimustiedon edellyttämälle tasolle, 100 mikrogrammaan päivässä, jota arkkiatri Arvo Ylppö suositteli jo vuonna 1925. Valitettavasti saantisuosituksesta päättäminen on annettu ravitsemustieteilijöiden tehtäväksi, jotka vastustavat vitamiinien nauttimista ruoan lisänä.

Tilastovirheen havaitseminen ja sen julkinen tunnustaminen saattaa outoon valoon suomalaiset ravitsemustieteilijät, joiden mielestä D-vitamiinia ei tarvita lainkaan ruoan lisänä. Heitä vaivaa sitoutumisen eskalaatio, kuten keskiajan katolista kirkkoa, jonka edustajat kieltäytyivät katsomasta avaruuteen Galileo Galilein kaukoputken läpi. Kirkko väitti, että maa on pannukakku ja aurinko kiertää maata.

 

Teksti:Matti Tolonen, LKT, dosentti
Avainsanat: D-vitamiini

Kommentit

Uusi etelä-korealainen tutkimus osoittaa, ettei edes 25 mikrogrammaa (µg) D-vitaminia päivässä riitä luukatoa (osteoporoosia) poteville naisille. Koerassa suositellaan heille 25 päivässä, kosk tähän asti on uskottu vihreellisiksi osoittautneisiin laskelmiin. Suuri tutkimus kuitenkin osoitti oletuksen vääräksi. HUOM! Koreassa pidetään alle 75 nmolin/l -pitoisuuksia liian pieninä, kun suomalaiset ”asiantuntijat” uskovat virheellisesti 50 nmolin/l riittävän kaikille. Tutkimuksesta voi lukea alla olevasta linkistä. Koreassa seerumin D-vitamiinin pitoisuus ilmoitetaan yksiköissä ng/ml, jotka voidaan muuntaa suomalaisiksi yksiköiksi (nmol/l) kertomalla luku 2,5:llä. Siis 30 ng/ml = 75 nmol/l. Vstaavasti IU-yksiöt muunnetaan mikrogrammoiksi (µg) jakamalla 40:llä.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25489574

D-vitamiini parantaa tyypin 1 diabeteksen hoitoa

Iranilaiset lastenlääkärit mittasivat 70 tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren paastoverensokerin, ”pitkän sokerin” (HbAc1:n), seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25), kalsiumin, fosfaatin ja alkaalisen fosfataasin ennen ja jälkeen D-vitamiinilisän antoa. Annos oli 50 000 IU eli 1250 mikrogrammaa joka toinen viikko kolmen kuukauden ajan.

Viisi potilasta ei suostunut hoitoon, joten aineistoksi jäi 65 potilasta. Heistä 35 oli lapsia ja 30 teini-ikäisiä. 43 potilaalla (66,1 %) oli D-vitamiinin puute eli S-D-25 oli alle 75 nmol/l. D-vitamiinihoito alensi merkitsevästi kohonneita veren paastosokeri- ja HbA1c-pitoisuuksia ilman että kalsiumin tai alkaalisen fosfataasin pitoisuudet olisivat suurentuneet.

Johtopäätös: D-vitamiini anto lapsille ja nuorille voi alentaa koholla olevaa HbA1c:tä ilman että insuliiniannoksia muutetaan.

Tässä on syytä huomata D-vitamiinin annos, 1250 µg joka toinen viikko 3 kk:n ajan. Se tekee päivää kohti laskettuna 90 µg. Se ei aiheuttanut sivuvaikutuksia.

Ordooei M, Shojaoddiny-Ardekani A, Hoseinipoor SH, et al. Effect of vitamin D on HbA1c levels of children and adolescents with diabetes mellitus type 1. Minerva Pediatrica 2014 Nov 20
http://www.minervamedica.it/en/journals/minerva-pediatrica/article.php?

Oma kommentti