Dosentti Heikki Korpela koronaviruksesta: Suomi selviää hyvin!

Epidemiologi, dosentti Heikki Korpela vakuuttaa, että koronavirusepidemia hellittää, ja että kaiken kaikkiaan Suomi selviää pandemiasta hyvin.

Joulukuussa 2019 Wuhanin maakunnassa Kiinassa puhkesi koronavirusepidemia. Sen aiheuttajana oli ihmiselle uusi koronavirus. Tämä koronavirusepidemia on levinnyt yli 210 maahan ja maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian pandemiaksi.
Erikoista tässä epidemiassa on lasten vähäinen sairastavuus. Lapset sairastavat koronavirusinfektion oireettomana tai vähäoireisena. Lapsilla ei ole todettu myöskään elimistön ylimitoitettua tulehdusreaktiota, sytokiinimyrskyä. Aikuisten sytokiinimyrskyssä tulehduksen välittäjäaineet lisääntyvät, keuhkokudos vaurioituu ja syntyy hengenvaarallinen hengitysvajaus.
Epidemiologien ja tulehduspatologien mukaan Suomen koronavirusepidemia alkaa heikentyä alkukesän aikana. Auringon ultraviolettivalo, kuumuus ja kuivuus tappavat viruksen. Esimerkiksi influenssaepidemioilla on suuri kausivaihtelu. Epidemioita esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla marraskuusta maaliskuuhun ja eteläisellä puoliskolla kesäkuusta elokuuhun. Poikkeuksena ovat tappajaviruksien aiheuttamat influenssaepidemiat kuten espanjantauti.

Vääristyneet tilastot

Käsitykseni mukaan Suomi tulee selviytymään koronavirusepidemiasta hyvin. Suomessa sairastuneiden ja kuolleiden määrä on toistaiseksi pieni. Esimerkiksi Ruotsissa on kuolleita paljon enemmän kuin Suomessa. Espanjassa sairastuneita ja kuolleita on eniten ja Japanissa vähiten. Japanissa on kuollut vain kolme ihmistä miljoonaa asukasta kohti. Osa tartunnan saaneista on oireettomia tai vähäoireisia. Sen vuoksi sairastuneiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida.
Väestöjen erilaisuudesta johtuvat sekoittavat tekijät vääristävät koronavirusinfektion tilastoja. Näitä sekoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikäihmisten suuri määrä, koronavirukselle altistavat riskisairaudet, immuunipuutosta edistävät lääkkeet, merkittävä liikalihavuus, runsas tupakointi, alkoholin suurkulutus ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien suuri määrä. Koronavirusinfektiota seuraa usein bakteeri-infektio ja koronavirukseen sairastunut kuolee antibioottiresistenttiin bakteeri-infektioon. Antibioottiresistenttejä bakteereita on Espanjassa ja Italiassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Rajoittavat määräykset välttämättömiä

Kaikkia rajoittavia määräyksiä pitää arvioida kriittisesti. Ruotsalaiset epidemiologit ja asiantuntijat ovat todenneet, että monista rajoituksista syntyy psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja ja ongelmia. Kun yhteiskunta pysähtyy, väestön hyvinvointi heikkenee ja pahoinvointi lisääntyy. Vasta kuuden kuukauden kuluttua pystytään arvioimaan, onko Ruotsilla ollut koronaviruspandemian ehkäisyssä parempi strategia kuin Suomella.
Harvardin yliopiston tutkimuksien mukaan hengitysteiden limakalvon immunologinen puolustus suojaa koronavirusta vastaan. Se estää virusinfektion syntymistä. Limakalvon puolustusmuuri voi olla joko hyvä tai huono. Esimerkiksi Japanin Okinawalla asuvilla on hyvä puolustusmuuri, mutta monissa länsimaissa se on huono. Esimerkiksi runsas tupakointi vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa ja sen värekalvoja. Hengitysteiden värekarvat puolestaan heikentävät koronaviruksen tartuttavuutta. Limakalvon puolustusmuuria voidaan tutkia elektronimikroskoopilla tai uudella tarkkuusmikroskoopilla, nanoskoopilla.
Limakalvon immuunipuolustus käsittää mm. infektiota estävät, antimikrobiset peptidit (defensiinit), limakalvon tulehdusta estävän limakerroksen ja infektiolta suojaavat vasta-aineet. Defensiinit ovat limakalvon omia peptidiantibiootteja, jotka tuhoavat bakteereita ja viruksia. Esimerkiksi Crohnin tautiin sairastuneilla limakalvon defensiinien määrä on vähentynyt, mikä altistaa virusinfektioille.

Maailman terveimmät ihmiset

Okinawan saarella elävät maailman pitkäikäisimmät ja terveimmät ihmiset. He sairastuvat hyvin harvoin koronavirukselle altistaviin riskisairauksiin kuten Alzheimerin tautiin, syöpään tai diabetekseen. Esimerkiksi Suomessa ykköstyypin diabetesta esiintyy 30 kertaa enemmän kuin Okinawalla. Okinawalaiset syövät tulehdusta ja hapettumista estävää kasvisruokaa. Se parantaa limakalvon immunologista puolustusta. Okinawan kasvisruoka sisältää runsaasti polyfenoleita, joista tärkeimpiä ovat flavonoidit. Näitä kasvien suojaravinteita okinavalaiset saavat eniten maailmassa ja 20 kertaa enemmän kuin suomalaiset.

Liikalihavuus altistaa koronalle

Koronavirukselle altistavien riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa, ketkä voivat sairastua tai kuolla koronavirukseen. Esimerkiksi merkittävä liikalihavuus ja erilaiset tulehdukset altistavat koronavirusinfektiolle. Koronaviruspotilaalla merkittävä vyötärölihavuus ja vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus voivat synnyttää hengenvaarallisen sytokiinimyrskyn. Se vaurioittaa keuhkokudosta ja aiheuttaa vakavan hengitysvajauksen. Mitä enemmän vatsaontelon sisäelinrasva sisältää tulehdussoluja, sitä voimakkaampi tulehdusvaikutus syntyy.
Japanin Okinawalla ei juuri kukaan joudu tehohoitoon tai kuole koronavirusinfektioon. Okinawalaisten immuunipuolustus on hyvin vahva ja sitä vahvistaa edelleen tulehdusta estävä ruokavalio. Ikääntyneet okinawalaiset ovat hoikkia tai jopa laihoja, eikä heillä todeta vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdusta. Lääkkeitä okinawalaiset käyttävät hyvin vähän.
Harvardin yliopiston immunobiologit ovat todenneet, että monet erilaiset tulehdukset altistavat koronavirusinfektiolle. Kaupungistuminen synnyttää limakalvon immunologisen toimintahäiriön köyhdyttämällä hengitysteiden ja suoliston mikrobistoa. Se heikentää limakalvon immuunipuolustusta ja altistaa erilaisille tulehduksille. Näitä tulehduksia voivat olla esimerkiksi vyötärölihavuuteen liittyvä vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus, matala-asteinen tulehdus, piilevä tulehdus, suolistobakteerien endotoksiineista johtuva tulehdus ja hampaiden tukikudosten tulehdus (parodontiitti). Ne heikentävät limakalvon puolustuskykyä ja vaurioittavat hengitysteiden limakalvon suojamuuria. Esimerkiksi hengitysteiden limakalvon tulehdus altistaa astmalle ja pääkaupunkiseudun väestöstä yli kymmenellä prosentilla on astma.