Kun Rauli Mäkelä oli 70-luvulla erikoistumassa korvalääkäriksi, lasten välikorvatulehduksen ainoa oikea ja hyväksytty hoito oli pyhä kolminaisuus: tärykalvon puhkaisu, antibiootti ja nuhatipat.
Korvatautien erikoislääkäri Rauli Mäkelä kertoo, että niin tärykalvon puhkaisulla, antibioottihoidolla kuin nuhatipoillakin oli vielä 1970-luvulla takanaan lääketieteellinen tausta ja selitys.
– Koska miellettiin, että kyseessä oli paise korvassa, pääteltiin paiseen aukaisemisen ja mädän pois ottamisen nopeuttavan paranemista. Kun mädästä tehtiin bakteeriviljely, sieltä tietysti löytyi bakteereja, jolloin antibiootti katsottiin välttämättömäksi. Nuhatippoja perusteltiin sillä, että näin saadaan korvatorvi aukemaan ja sitä kautta korva ilmastoituu nopeammin.
Rauli Mäkelä erikoistui Helsingin korvaklinikalla korvalääkäriksi vuosina 1976–78.
– Niinpä me päivystävät ja erikoistuvat lääkärit puhkoimme liukuhihnalta lasten korvia. Heti kun olit päässyt uneen, puhelin soi, ja vuorossa oli seuraava lapsipotilas, jonka korvaa särki.
Mäkelä muistaa noilta vuosilta tapauksen, joka aiheutti melkoista tunnekuohua pikkulasten vanhemmissa.
– Eräs apulaislääkäri saapui päivystyshuoneeseen keskellä yötä kuulosuojaimet päässä. Vanhemmat tekivät tietysti valituksen näin julkeasti mieltään osoittaneesta lääkäristä, mutta hän totesi ihan pokkana noudattavansa vain työsuojeluvaltuutetun ohjeita. Jos nimittäin työpaikan melutaso ylittää 85 desibeliä, se on kuulolle vaaraksi, ja silloin on käytettävä kuulosuojaimia. Lapset kieltämättä huusivat kuin sirkkeli, ja tottahan korvalääkäri tietää, mikä on korville haitallista ja mikä ei.
Ensin putosivat nuhatipat
Ensimmäisenä Mäkelän nimeämästä ”pyhästä kolminaisuudesta” jäivät pois nuhatipat, jo 80-luvulla. Virallisesti asiasta ei ollut mitään puhetta.
– Seuraavana putosi tärykalvon puhkaisu 1990-luvulla, kun joku uskalsi ja ymmärsi tehdä tutkimuksen ja katsoa, kuinka korvat paranevat, jos verrataan puhkaistuja ja puhkaisemattomia korvia keskenään. Huomattiin, ettei ryhmillä ollut mitään eroa. Niin tämä käytäntö loppui vähin äänin, ja jos tätä nykyä vie korvasärystä kärsivän lapsen korvalääkäriin, käytännöllisesti katsoen juuri kukaan ei missään olosuhteissa enää tee tärykalvon puhkaisua eli pistoa.
Rauli Mäkelä myöntää, ettei tärykalvon puhkaisu kuulunut lääkärinkään mielitoimenpiteisiin.
– Se teki lapsista vauhkoja. Eräskin äiti kertoi, ettei enää voinut mennä lihakauppaan, sillä kun lapsi näki kauppiaan valkoisen takin, hän rupesi huutamaan jo ovelta.
Antibioottien väärinkäyttöä
Nyt sitten myös ”pyhän kolminaisuuden” viimeistä osiota ollaan hyllyttämässä, kun antibiootitkin ovat jäämässä lasten välikorvatulehduksen hoidon historiaan. Ruotsin lääkintäviranomainen on ilmoittanut, ettei normaaliin korvatulehdukseen alle 11-vuotiaille enää suositella antibioottia.
– Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan sadasta välikorvatulehduksesta potevasta lapsesta 80 paranee kolmessa päivässä ilman lääkitystä.
Suomi kulkee tässä asiassa vielä jälkijunassa. Kotimaisissa suosituksissa toki myönnetään, että antibioottien teho välikorvan tulehduksissa saattaa jäädä vähäiseksi, mutta korvatulehdusta kehotetaan silti pääsääntöisesti aina hoitamaan antibiootilla, jos kyseessä on varmistettu diagnoosi.
– Meillä rikotaan tervettä järkeä ja hyvää lääkärikäytäntöä useimmiten silloin, kun vanhemmat vievät jälkitarkastukseen kuumeettoman, kivuttoman, tyytyväisen ja täysin oireettoman lapsen. Lääkäri katsoo lapsen korviin ja toteaa, ettei värikalvon värisävy oikein miellytä häntä. Niinpä hän kirjoittaa uuden antibiootin, mikä on vastoin kaikkea tolkkua, koska suosituksessakin sanotaan, että infektion merkit, kipu tai kuume pitää olla olemassa, ennen kuin ruvetaan edes puhumaan antibiooteista.
– Tämä on antibioottien käyttöä pahimmillaan, ja mikä ikävintä, se on edelleen valitettavan yleistä.
Kitarisaleikkauksista ei hyötyä
Korvalääkäri Rauli Mäkelä kritisoi myös ankarasti lasten kitarisaleikkauksia, vaikka jo 30 vuotta sitten on todettu, ettei niistä ole mitään hyötyä.
– Pari vuotta sitten Helsingin korvaklinikalla väitteli eräs korvalääkäri, joka totesi väitöskirjatyössään, että vielä 2002 Suomessa tehtiin noin 10 000 lasten kitarisan poistoleikkausta, vaikka jo 20 vuotta aikaisemmin oli todistettu, että se on täysin tehotonta. Tämä osoittaa, kuinka järkyttävän hitaasti tieto kulkee Pohjanlahden yli ja kuinka hitaasti vallitsevat käytännöt muuttuvat.
– Kitarisaleikkaus on korvalääkärille hyvin houkutteleva, koska sen toteuttaminen kestää vain pari minuuttia, jonka jälkeen voi kuitata kunnon tilin. Tässä meillä on kuitenkin kaunis esimerkki leikkauksesta, joka on moneen kertaan osoitettu tehottomaksi, mutta silti sitä yhä vain jatketaan.
– Sehän vasta on uskomushoitoa puhtaimmillaan!
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 4-11
Meillä 6v. sitten leikattiin 4v:llä kitarisat ja korvatulehdukset sekä flunssat pysyneet poissa. Ennen sitä oli 4-5 kertaa vuodessa pahat korvatulehdukset eikä valkosipulit, puuduttavat tipat niihin auttanut.
Kait se on yksilöllistä mutta meillä tehosi. Nyt 10 v. poika on ollut terve koko ajan: ei yhtään flunssa tai muuta. Toinen poikamme 6kk sai juuri ekan korvatulehduksen eikä siihenkään valkosipuli tai puuduttavat tipat auttanut, joten jos sama kierre jatkuu meinaan kyllä poistattaa pikkumieheltä myös kitarisat.
Itse olen aina suosinnut luonnonmukaisia hoitoja ekaksi ja sitten vasta lääkkeet, joten en ensimmäiseksi syöksy lekuriin vaan saatan viikonkin yrittää muita keinoja.
Korvatulehdukseen paras lääke on laittaa valkosipulia korviin! Antibiootit täysin turhia!