Helvi Körköllä on kuiva, herkkä ja arka iho. Hän kärsii myös monipuolisista allergiaoireista. Onneksi hänelle sopiva ihonhoitosarja on löytynyt.
Sodankylän seurakunnan lasten kerho-ohjaajana viimeiset 16 vuotta työskennellyt Helvi Körkkö, 69, viettää tasavuosiaan ensi jouluna. Isoja juhlia ei kuulemma ole tulossa.
Eläkkeellä Helvi on ollut vajaat kuusi vuotta. Myös hänen aviopuolisonsa on eläkkeellä, mutta ammattikoulun opettajana elämäntyönsä tehneellä siipalla on edelleen kysyntää. Rakennusinsinöörin taitoja tarvitaan yhä.
Pariskunnalla on kaksospojat ja Helvi on itsekin kaksonen, joten sitä taitaa olla perheessä liikkeellä.
Helvin terveydentila on erinomainen, sillä hänellä ei ole mitään lääkitystä. Pikku murheita ovat kuitenkin tuottaneet sekä iho-ongelmat että allergiaoireet. Usein nämä kaksi vaivaa kulkevat käsi kädessä.
– Allergisin olen eläimille, Helvi kertoo. – Kaikkein pahin on testien mukaan kissa, mutta oireita aiheuttavat myös hevonen ja koira. Oireet tahtovat mennä vielä näin iän myötä hengitykseenkin. Myös erilaiset siitepölyt ja tavalliset pölyt aiheuttavat hankaluuksia ja minulla on ruoka-aineallergioitakin. Esimerkiksi kalaruuat tekevät huonon olon.
– Ihoni on hyvin kuiva, herkkä ja arka, ja tavalliset ihonhoitovalmisteet saavat sen ärsyyntymään hyvin ikävästi. Iho alkaa kutista aivan hirveästi ja punoittaa. Kun muutama vuosi sitten löysin rovaniemeläisen Detrian arbutiinisarjan, iho-ongelmani katosivat. Käytän Natural Arbutin -sarjasta seerumia, päivä- ja yövoidetta ja olen tyytyväinen. Tämä hoitosarja on ainoa, joka ei aiheuta minulle ikäviä iho-oireita.
Lapin vuodenajatkin aiheuttavat iholle aikamoisia haasteita. Helvin iho reagoi paikallisiin keleihin kaikkein herkimmin talvisin, mutta myös kesät voivat joskus tuottaa hankaluuksia. Onneksi arbutiini tasaa ongelmia.
– Liikunta on minulle hyvin tärkeää, Helvi kertoo. – Talvisin käyn tietysti hiihtämässä, poljen toisinaan kuntopyörää mutta spinningin lopetin, kun en viitsinyt enää käydä salilla. Sen sijaan keksin nyt viime kesäksi ihan uuden liikuntamuodon, sillä rupesin harrastamaan rullaluistelua. Käyn yleensä rullaluistelemassa iltaisin, kun maantiellä on vähän hiljaisempaa.
– Ihan hyvin se on sujunut. Kertaakaan en ole kaatunut!
Teksti:
Kuva: Tuula Lampela
Kommentit
Oma kommentti