Elimistölle välttämättömät rasvat

Elimistömme ei toimi ilman rasvoja. Viime aikoina on keskusteltu runsaasti siitä, mitä rasvoja elimistömme tarvitsee – ovatko tyydyttyneet rasvat niin vaarallisia kuin pitkään on väitetty.

Uusimmat tutkimukset ja tutkimusyhteenvedot eivät enää tue aiempaa käsitystä siitä, että vähärasvainen ruokavalio – tai tyydyttyneiden rasvojen välttely – edistäisi terveyttä.

Nyt suurennuslasin alle on oikeutetusti joutunut liiallinen hiilihydraattien osuus ruokavaliossa. Peruna, pasta, riisi ja viljatuotteet nostavat helposti päivittäisen energiansaannin liian korkealle varsinkin, jos henkilö ei harrasta runsaasti liikuntaa. Edes paljon liikkuvalle ei suuresta hiilihydraattimäärästä ole välttämättä sitä hyötyä, mitä siitä on aiemmin väitetty olevan.

Hyvä tapa terveellisen ruokavalion koostamiseen on pyrkiä rakentamaan ruokavalio mahdollisimman puhtaista ja vähän jalostetuista ruoka-aineista. Puhtaasti maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla selvää, etteivät pitkälle jalostetut ja valtavasti lisäaineita sisältävät ruoat edistä kenenkään terveyttä.

Luomulaatuinen ruoka on yleensä puhtaampaa ja maistuu myös huomattavasti paremmalta. Kotimaiset marjat ja vihannekset, luomulaatuinen liha, hyvälaatuiset rasvat, pähkinät ja mantelit, kala ja kana sekä pieni määrä maitotaloustuotteita luovat hyvän pohjan terveelliselle ruokavaliolle. Täysjyväviljatuotteiden käyttäminen ei ole välttämätöntä. Kaikkien viljatuotteiden karsiminen ruokavaliosta on erittäin yksinkertainen ja tehokas keino painonpudotukseen.

Vaikka täysjyväviljojen terveysvaikutuksia mediassa usein korostetaan, ne eivät sisällä mitään terveydelle välttämättömiä ravinteita, joita et muista ruoka-aineista saisi. Useiden tutkimusten mukaan viljojen käytöstä on monelle ihmiselle runsaasti haittaa, vaikkei esimerkiksi keliakiasta tai varsinaisesta ruoka-aineallergiasta kärsisikään.

Gramma per kilo

Riittävä rasvojen saanti on välttämätöntä koko elimistölle. Etenkin aivot, sydän ja verisuonet, hermosto ja elimistön hormonitoiminta vaativat toimiakseen riittävästi rasvaa.

Oikein koostetussa ruokavaliossa rasvojen osuudeksi voidaan ottaa helpoksi lähtötasoksi 1 gramma rasvaa per painokilo – eli jos henkilö painaa esimerkiksi 80 kiloa, on suositeltava rasvan määrä ruokavaliossa 80 grammaa. Jos henkilö on ylipainoinen, rasvan määrää on suositeltavaa hieman laskea, lähemmäs tavoitepainoa. Päivittäisestä rasvan saannista korkeintaan kolmasosa saa tulla tyydyttyneistä rasvoista, pääsääntöisesti eläinrasvoista, loput kaksi kolmannesta kannattaa nauttia kasvirasvoina.

Rasvahapoista elimistölle välttämättömiä ovat omega-3 ja omega-6 rasvahapot. Nykypäivän ruokavaliossa on usein ongelmana se, että näiden rasvahappojen suhde on vääristynyt. Optimaalinen näiden rasvahappojen suhde on kahden suhde yhteen – eli omega-3 rasvahappoja tarvitaan kaksi kertaa enemmän kuin omega-6 rasvahappoja.

Optimaalinen rasvahappojen suhde ja välttämättömät rasvahapot voivat tutkimusten mukaan auttaa muun muassa seuraavissa asioissa: ruoansulatus ja energiantuotanto, painonhallinta, aineenvaihdunta, aivojen kehitys ja toiminta, vastustuskyky, ihon, hiusten ja kynsien kunto, sisäelimet ja hormonitoiminta.

Oikein säilytettävä öljy

Usein suositellut kasviöljyt, esimerkiksi rypsiöljyt, eivät sisällä elimistön toiminnalle optimaalista rasvahappojen suhdetta. Lisäksi öljyn härskiintymisen estämiseksi on äärimmäisen tärkeätä, että öljy on valmistettu oikein, matalassa lämpötilassa, hapettomassa ja mahdollisimman pimeässä tilassa – ja että se säilytetään tummassa lasipullossa, kylmässä ja valolta suojattuna.

Tavallisessa, kirkkaassa pullossa hyväkin ruokaöljy härskintyy nopeasti, vaikka pullo säilytettäisiin kylmässä. Lisäksi muovipullo ei ole hyvä ratkaisu, ei vedelle eikä öljylle.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Lehtikuva ja Skoy

Terveys-Hymy 5-11