Hannu Vierolan suorat sanat D-vitamiinista

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Vierola on vähintäänkin harmissaan. Hänen ja monen muunkin lääkärin mielestä viranomaisten antamat D-vitamiinisuositukset ovat aivan liian matalia.

Iisalmelainen Hannu Vierola, 63, on toiminut sekä sairaala- että yksityislääkärinä pian neljä vuosikymmentä. Hänen kiinnostuksensa D-vitamiinia kohtaan alkoi käytännön lääkärityöstä.

Vierolaa alkoi askarruttaa, miksi niin moni työikäinen nainen oli väsynyt ja miksi niin moni kärsi diabeteksesta, nivelvaivoista ja luunmurtumista. Sitten lamppu Vierolan päässä syttyi.

– Rupesin mittaamaan potilaiden D-vitamiinitasoja, ja kun huomasin selviä vajauksia, määräsin heille tuhdin annoksen D-vitamiinia. Havaitsin hyvin nopeasti, kuinka kaamosmasennukset ja uupumukset paranivat ja lihas- sekä nivelkivut vähenivät.

Hannu Vierola kummasteleekin viranomaisten nykyisiä D-vitamiinisuosituksia. Ne ovat hänen – ja monen muun käytännön lääkärin työtä tekevän – mielestä aivan järkyttävän alhaisia. Saantisuositus on nykyään 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, mikä Vierolan mukaan on vain annos, jolla riisitautia torjutaan.

– Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemilla annoksilla D-vitamiinitaso jää usein alle 50 nanomoolia litraa kohti. Tutkimusten mukaan naisten lonkkamurtumariski tällä tasolla on kaksinkertainen verrattuna naisiin, joilla veren D-vitamiinipitoisuus on 80 nanomoolia.

Ravinto ei riitä

Nyt joku voi sanoa, että saadaanhan ravinnosta D-vitamiinia. Niin saadaankin, mutta Vierolan mukaan ei alkuunkaan riittävästi.

– Tuoreiden tutkimusten mukaan D-vitamiinin saanti Suomessa jää korkeintaan 7,5–10 mikrogrammaan vuorokaudessa. Suomalaissuositus eli juo päivittäin 2–3 lasia maitoa, syö juustoa ja jugurttia ja nauti sen lisäksi viikossa 2–3 kala-ateriaa, ei todellakaan riitä terveyden ylläpitoon puhumattakaan D-vitamiinin puutosoireiden lieventämisestä. Harva noudattaa tällaista ruokavaliota eikä senkään kautta saatava D-vitamiinimäärä ole riittävä.

Kaiken lisäksi paistettaessa kalan D-vitamiinista häviää puolet ja viljellyn lohen D-vitamiinipitoisuus on vain noin 25 prosenttia merestä pyydettyyn verrattuna.

– Arvellaankin, että ravitsemustutkijoiden omituisen matalat suositukset juontavat ammoisilta ajoilta, jolloin yksi ruokalusikallinen kalanmaksaöljyä – eli 10 mikrogrammaa – riitti pitämään riisitaudin loitolla.

Suomen ravitsemusneuvottelukunnan 10 mikrogramman vuorokausisuositus raskaana oleville hylättäisiin USA:ssa epäeettisenä, liian vähäisenä raskaana oleville ja sikiölle suorastaan vaarallisena.

Aurinko auttaa

Valtaosa suomalaisista saa aivan liian vähän D-vitamiinia. Lastenlääkäri ja D-vitamiinitutkija Outi Mäkitie nimesi 2014 lääkäripäivillä useita ikäryhmiä, joissa kärsitään tämän elintärkeän vitamiinin puutoksesta.

– Sellaisia ovat hänen mukaansa valtaosa odottavista äideistä, joka toinen syntyvistä lapsista, joka viides yksivuotiaista lapsista, valtaosa lapsista ja nuorista ja kaiken huipuksi D-vitamiinivajauksesta kärsii peräti joka toinen lastenlääkärin potilaista.

Riisitautia esiintyy pikkulapsilla kaikissa suurissa kaupungeissa ja jopa pääkaupunkiseudulla, sillä äidit laiminlyövät D-vitamiinitippojen antamisen. Suomalaisten tutkijoiden tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kuudes tai seitsemäs aikuisista yltää talviaikaan ideaaliseen 75–100 nanomoolin tasoon.

Kesäaikaan tuohon tavoitteeseen päästään helposti auringon avulla, mutta pimeinä syksy- ja talvikuukausina tilanne on toinen.

Helppo mitata

Jos nyt jotakuta huolestuttaa oma D-vitamiinitaso, sen mittauttaminen käy helposti. Yksityiselle puolelle pääsee ilman lääkärin lähetettä, mutta kunnallisella puolella se vaatii lähetteen. Entä kuinka Hannu Vierola itse suosittelee potilailleen D-vitamiinia?

– Noudatan keskieurooppalaisen asiantuntijaryhmän suosituksia vuodelta 2012. Sen mukaan alle puolivuotiaille lapsille suosittelen 10 mikrogrammaa päivässä, lapsille vähintään 15–25 mikrogrammaa ja ylipainoisille lapsille vielä hiukan enemmän eli 30–50 mikrogrammaa. Aikuisille 20–50 mikrogrammaa iästä ja painosta riippuen, ylipainoisille 40–100 mikrogrammaa ja ylipainoinen diabeetikko tarvitsee vähintään 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Pienikokoiselle laihalle naiselle voi riittää 50 mikrogrammaa vuorokaudessa.

– Mitään yliannostuksen vaaraa ei ole, vaikka lääkärikunnan ulkopuoliset ravitsemustutkijat jaksavat koko ajan pelotella sillä. Vastaani ei ole pian 40 lääkärivuoden aikana tullut ensimmäistäkään D-vitamiinin yliannostustapausta.

Vanhuksille 
vitamiinia

USA:n geriatriyhdistys antoi hiljattain D-vitamiinisuosituksen yli 70-vuotiaille. Se on 100 mikrogrammaa päivässä eli moninkertaisesti suomalaisiin suosituksiin verrattuna.

– Suosittelen tällaista annostusta kaikille yli 70-vuotiaille ainakin syyskuusta toukokuun loppuun. Ehdotan myös tuliaisiksi vanhuksille kukkakimpun sijaan D-vitamiinipurkkia.

Lääkäri Hannu Vierola tietää myös kollegoidensa käyttävän huomattavasti suurempia D-vitamiiniannoksia kuin viralliset suositukset edellyttävät. Vierola heittäytyy suorastaan ornitologisen runolliseksi.

– Lääkäri, joka vielä vuonna 2014 uskoo ravitsemusneuvottelukunnan 10 mikrogramman suositukseen, lienee yhtä harvinainen kuin valkoselkätikka! Itselläni D-25-taso on noin 100 millimoolia eli sama kuin kesäaikaan. Kesällä liikun ja urheilen paljon ulkona, jolloin en tarvitse D-vitamiinilisää, mutta talvisin otan purkista 50-100 mikrogrammaa.

Huoli äideistä ja lapsista

Koska Hannu Vierola on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, hänen sydäntään lähellä ovat luonnollisesti odottavat äidit ja heidän vastasyntyneet pienokaisensa. Hän kertoo kuopiolaisesta tutkimuksesta, joka kertoo karua kieltä: lähes joka toinen odottavista äideistä kärsii D-vitamiinin puutoksesta, kun D25-taso on alle tai enintään 50 mikromoolia.

– Kun nyt kotimaisia suosituksia hiukan nostettiin, se sai muun muassa joukon ravitsemustieteilijöitä varoittelemaan D-vitamiinin liikasaannista, mikä ei pidä paikkaansa. Suuri osa lääkäreistä kannattaakin D-vitamiinisuositusten nostamista lääkäritutkijoiden ja farmakologian asiantuntijoiden suosittelemalle kansainväliselle tasolle.

Hannu Vierola luettelee koko joukon kohtalokkaita sairauksia, jotka voivat iskeä, jos äiti ja lapsi eivät saa riittävästi D-vitamiinia.

– Syntymättömän lapsen D-vitamiinitaso on sama kuin odottavalla äidillä. Jos äiti ei saa riittävästi D-vitamiinia, lapsen luusto ei kehity normaalisti ja puhutaan jopa kohdunsisäisestä alkavasta riisitaudista. D-vitamiini on aivoille tärkeää, ja lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinivajaudesta raskauden aikana, on suurempi riski sairastua autismiin, MS-tautiin tai skitsofreniaan.

Arvo Ylpön aikaan

Arkkiatri Arvo Ylpön aikoina lapsille annettiin 50 mikrogrammaa päivässä, mutta nyt suositukset on pudotettu rajusti alemmas. Hannu Vierola huomauttaa, että syystä tai toisesta olemme nykyään maailman kärkimaa alle 14-vuotiaiden ykköstyypin diabeteksessa. Kakkostyypin diabeteksesta on tullut jo suoranainen kansantauti.

– Amerikkalaiset tutkijat ovat avoimesti ihmetelleet, mikseivät Suomen terveysviranomaiset osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä edes omista tutkimuksistaan, Hannu Vierola puuskahtaa.

Vierola on huolissaan myös siitä, että D-vitamiini jakaa ihmiset kahteen leiriin. Kurjuus kasaantuu.

– Siellä, missä asiat on huonosti, poltetaan tupakkaa, juodaan kaljaa, syödään huonosti eikä saada tarpeeksi D-vitamiinia. Kyse on yksi syrjäytymisen muodoista. Paljonkohan säästäisimme terveydenhuollon kustannuksia, jos kansan D-vitamiinitaso korjattaisiin? D-vitamiini estää myös dementiaa ja pienentää rinta- ja paksusuolen syövän riskiä. Sitä paitsi aivosairauksien hoito vie rahaa syöpäsairauksia enemmän.

Afrikasta 
Englantiin?

Aivotutkimuksissa on kiistatta osoitettu, että D-vitamiini vähentää masennusriskiä ja saattaa jopa hoitaa masennusta. Sen on myös osoitettu ehkäisevän dementiaa, mikä on tärkeä tieto vanhusväestöä ajatellen.

– Osallistuin viime keväänä Lontoossa pidettyyn suureen D-vitamiinikongressiin, missä minulla oli tilaisuus keskustella D-vitamiinista alan ehdottomiin guruihin kuuluvan amerikkalaisen, Greightonin yliopistossa Omahassa vaikuttavan endokrinologian professorin Robert Heaneyn kanssa.

Heaney on julkaissut 50 vuoden aikana yli 400 alkuperäistutkimusta luustosta ja D-vitamiinista.

– Hän suositteli silmääkään räpäyttämättä meille suomalaisille aikuisille ja myös raskaana oleville naisille 100 mikgrogrammaa vuorokaudessa.

Lontoon D-vitamiinikongressissa viisasteltiinkin, pitäisikö afrikkalaisia kehottaa muuttamaan pimeään Englantiin, koska joidenkin mielestä D-vitamiinitaso on Afrikassa liian korkea.

– Tuoreessa Cambridgen yliopiston tutkimuksessa pienin kuolemanvaara oli kuitenkin silloin, kun veren D-vitamiinipitoisuus oli 90 nanomoolia tai enemmän. Ravitsemustutkijoiden kuolemalla pelottelut ovat näyttöä vailla, Hannu Vierola toteaa.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Hannu Viertolan kotialbumi ja Om-arkisto

Terveys-Hymy 12-14

 

Teksti: Hymy
Avainsanat: Hannu Vierola, D-vitamiini, riisitauti, Robert Heaney

Kommentit

Oma kommentti