Lauri Polarin hiljattain valmistunut väitöskirja avaa aivan huikaisevia mahdollisuuksia maamme mäntymetsien uudenlaiselle hyötykäytölle.
Filosofian tohtori Lauri Polarin, 38, Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan lähtökohtana oli tieto, jonka mukaan havupuut tuottavat valtavasti erilaisia yhdisteitä, joista osa on rakenteensa puolesta yhdistettävissä tiettyihin terveysvaikutuksiin.
– Havupuita on Suomessa valtavasti. Kaksi tärkeintä kauppapuuta ovat mänty ja kuusi, ja metsäteollisuuden sivutuotteena olisi mahdollisuus eristää suuria määriä mitä tahansa havupuitten tuottamia yhdisteitä. On siis olemassa suuria kansantaloudellisia mahdollisuuksia, mutta asioiden eteenpäin vieminen vaatii tietenkin koko ketjun toimivuutta ja intoa. Teoriassa kaikki tämä on tietysti mahdollista, hän toteaa.
Mitä terveyshyötyä havupuista sitten on?
– Väitöksen keskeinen viesti on siinä, että sekä kuusessa että männyssä on yhdisteitä, joilla voi olla erilaisia terveysvaikutuksia, joko lääkkeiden lähtöaineina tai jopa osana terveellistä ruokavaliota. Väitöskirjan tulokset pohjautuvat solu-, bakteeri- ja eläinmalleihin. Kliininen puoli ihmisillä on toistaiseksi vielä katsomatta, ja toivottavasti yrityspuolelta löytyy tahoja, joilla on kiinnostusta jatkaa tästä eteenpäin.
Kiistattomat terveyshyödyt
Havupuiden yhdisteet ovat syövän torjunnassa avainasemassa.
– Männyn biokemikaalit saattavat tulevaisuudessa olla syöpien hoito- ja torjuntakeino sekä vähentää lihavuuden haittoja. Havupuista eristetyt yhdisteet ovat mahdollisesti hyödynnettävissä yleisten sairauksien kuten eturauhassyövän torjunnassa. Tulostemme mukaan männyn sisäoksasta eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua estämällä niiden jakautumista ja herkistämällä niitä apoptoosille eli ohjelmoidulle solukuolemalle. Männyn sisäoksauute osoittautui eläinkokeissa hyvin siedetyksi ja sen sisältämät polyfenolit kuten pinosylviinit ja lignaanit imeytyivät ruuansulatuksessa nopeasti. Päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti myös eturauhassyövän kasvua.
Polarin mukaan havupuut ovat hyviä polyfenolien lähteitä, koska varsinkin niiden sisäoksissa fenolisten yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin korkeita.
– Ravintoon sekoitettu männyn sisäoksauute alensi matala-asteista lihavuuden aiheuttamaa tulehdusta rasvakudoksessa. Samalla väheni myös tulehduksen stimuloima aromataasigeenin ilmeneminen siirtogeenisissä hiirissä. Näillä havainnoilla voi olla vaikutusta lihavuuden haittojen kuten hormonaalisten syöpien ja miesten testosteronivajeen ehkäisyssä.
Polari kertoo, että rakenteeltaan samankaltaisia molekyylejä kuin havupuiden yhdisteet esiintyy runsaasti myös terveellisenä pidetyssä ruokavaliossa. Esimerkkeinä hän mainitsee polyfenolit marjoissa, rypäleissä ja pellavan siemenissä, joiden kulutus on yhdistetty käänteisesti muun muassa joidenkin syöpien esiintymiseen sekä lihavuuteen liittyviin haittoihin.
Huonosti hyödynnetty luonnonvara
Väitöstutkimuksessa saadut tulokset paljastavat, että havupuiden hemiselluloosa lisää suoliston hyödyllisten bakteerien, bifidobakteerien ja laktobasillien kasvua. Nämä probioottiset bakteerit voivat käyttää muuten huonosti sulavaa hemiselluloosaa ravintonaan.
– Tulos avaa ovea jatkotutkimuksille hemiselluloosan hyödyntämisestä ravinnossa, erityisesti terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, Polari sanoo.
Hemiselluloosa on yksi yleisimpiä biomolekyylejä, mutta havupuiden hemiselluloosalle on toistaiseksi vain vähän käyttösovelluksia. Polarin mukaan puut tuottavat valtavan määrän muitakin yhdisteitä, joita kuitenkin hyödynnetään niukasti. Selluloosaa lukuun ottamatta suuri osa havupuiden tuottamista yhdisteistä jää ottamatta talteen.
Väitöstutkimuksen tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin ja erilaisten sovellusten etsimiseen erityisesti lääketutkimuksen ja funktionaalisten elintarvikkeiden aloilla.
– Kokonaisuutena tuloksemme tukevat sitä, että havupuista ja metsäteollisuuden sivuvirroistakin eristettävissä olevien yhdisteiden hyödyntäminen terveydellisiin tarkoituksiin voisi olla osa modernia biotaloutta. Näillä biomolekyyleillä saattaa olla vaikutusta useisiin varsin yleisiin sairauksiin, joten tuloksemme voivat johtaa sekä terveyttä edistäviin että taloudellisesti merkittäviin sovelluksiin, Polari sanoo.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuva Roni Lehti
Terveys-Hymy 3-2016
Kommentit
Oma kommentti