Hunajaa riittää moneen hoitoon!

– Olin tosi ällistynyt, kun muiden hoitojen ohella siveltiin myös Manuka-lääkehunajaa päänahkaan, pälvikaljuunsa hoitoa hakenut Klas Lindholm naureskelee.

Tammisaarelaisella Klas Lindholmilla, 58, oli viime syksynä alkava pälvikaljuongelma. Päänahassa oli myös runsaasti kutisevia paikkoja. Hän yritti päästä vaivasta eroon keinolla jos toisellakin, mutta tuloksetta.

Klas on eläkkeellä oleva entinen finanssialan toimija. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat muun muassa sijoitukset, vakuutukset ja lainat. Stressaava työ aiheutti jossakin vaiheessa myös burn outin ja hankalat vatsavaivat, joista kiusallisin oli ripuli. Klas kertoo kärsineensä närästyksestä, vatsakivuista ja muista vatsaongelmista parinkymmenen vuoden ajan, kunnes apu löytyi lähempää kuin lähin puhelin.

Klasin vaimo työskentelee tammisaarelaisessa MakroBios-nimisessä luontaistuoteyrityksessä, jonka tuotevalikoimaan kuuluu myös uusiseelantilaisen Manuka-pensaan kukinnoista peräisin oleva Manuka-lääkehunaja.

Vatsa rauhoittui

Myös MakroBiosin omistaja ja Manukan maahantuoja Henrik Nyberg suositteli Klasille Manuka-lääkehunajaa.

– Rupesin ottamaan sitä kolmisen vuotta sitten, ja kaikki vatsavaivat katosivat ensimmäisen purkillisen jälkeen, Klas kertoo tyytyväisenä.

– Manuka rauhoittaa vatsaa. Otin alkuun pari kolme teelusikallista päivittäin ja otan sitä edelleenkin aina kun muistan, mutta vähintään kaksi lusikallista kuitenkin. Pyrin ottamaan sitä aina ennen ruokailua. Olin aiemmin myös hyvin herkästi flunssiin sairastuva, mutta nyt nekin ovat pysyneet poissa.

Klas sanoo, että Manuka maistuu aromikkaammalta ja muutenkin erilaiselta kuin tavallinen hunaja. Hän luonnehtii makua sanalla villi. Makeampaa se kuitenkaan ei ole, kun verrataan normaalihunajaan.

– Se pitää myös koko meidän sakin flunssat hyvin poissa, Klas vakuuttaa.

– Esimerkiksi lastenlapset eivät ole olleet päivääkään poissa tarhasta. Manuka sopii erinomaisesti myös haavojen hoitoon ja jotkut käyttävät sitä myös sitkeän mykoplasman hoitamisessa. Se on myös luonnollinen antibiootti ja se sisältää runsaasti maitohappobakteereita. Tiedän monien huippu-urheilijoiden käyttävän säännöllisesti Manukaa.

Hiuksia hunajalla

Tämä kaikki oli Klasille siis tuttua tarinaa jo useamman vuoden ajalta. Viime syksynä hän kuitenkin törmäsi – ja suorastaan pää edellä – aivan uuteen Manukan käyttöalueeseen.

– Kun tuskailin pälvikaljuni ja päänahan kutinan kanssa, sain kuulla helsinkiläisestä HiusAkatemiasta ja sen toimitusjohtajasta Annikki Hagros-Koskesta. Minulle tehtiin siellä kaikenlaisia tutkimuksia ja ruvettiin antamaan asianmukaisia hoitoja.

– Vaikka vaimo tosiaan on töissä Makrobiosilla ja vaikka hänellä on oma pikkuinen luontaistuotealan tuontiyrityskin, me emme koskaan keksineet ruveta laittamaan Manukaa päänahkaan.

Mutta HiusAkatemiassa niin tehtiin, ja jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen kaikki kutina päänahasta katosi.

– Nyt kun ensimmäisestä hoitokerrasta on kulunut hiukan yli puoli vuotta, tukkaa on tullut runsaasti lisää. Pälvikaljusta ei enää ole tietoakaan.

Hilseily kuriin

Annikki Hagros-Koski on Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan HiusAkatemian omistaja ja toimitusjohtaja. Yrityksen mottona on ”Terve keho tuottaa terveet hiukset”, mutta Annikki painottaa, ettei kyseessä ole pelkkä tukkafirma.

– Etsimme eri ongelmiin erilaisia luonnonmenetelmiä – ja ilman antibiootteja. Manuka-lääkehunaja tuli meille myyntiin viime syksynä ja olemme iloksemme huomanneet sen auttavan sekä sisäisesti että ulkoisesti.

– Olen testannut sen tehoa hilseeseen ja sen avulla saadaan jopa psorihilse häviämään, mutta täytyy silti muistaa, että psoriasis on tullut aina jäädäkseen.
Vaikka hilseen saisi hetkeksi pois, stressi tuottaa sitä uudestaan, mutta Manukan avulla psorihilsekin pystytään pitämään kurissa.

– Me käytämme Manuka-lääkehunajaa erityisesti tulehtuneen ja ärtyvän sekä hilseilevän päänahan hoidossa. Kun luin jossakin päin maailmaa hunajalla tehdyistä kokeiluista hilseen poistossa, päätin itsekin yrittää. Ja tulokset ovat olleet uskomattoman hyviä.

Omia kokemuksia

Annikilla on Manukasta myös omakohtaisia kokemuksia.

– Olimme joulun jälkeen lasteni ja lastenlasteni kanssa lomalla Teneriffalla. Lastenlapsia oli yhteensä seitsemän, ikähaitari kolmesta yhdeksään. Kolmevuotias sairastui flunssaan ja tartutti sen muihin, mutta jokainen parani Manukan ansiosta noin vuorokaudessa, kun annoin heille lusikallisen silloin, toisen tällöin, vuorokaudessa yhteensä ehkä kolmesta neljään teelusikallista.

Lopulta tauti tarttui Annikkiin, mutta kun hunaja oli lopussa, hän sairasti neljä vuorokautta.

– Minulla on Manukasta myös ihokokemus. Vetäisin juustohöylällä peukalosta nahan verilihalle. Panin siihen hunajaa ja käärin sideharson päälle. Seuraavana päivänä se oli jo ihan terve eikä sitä seuraavana päivänä peukalossa näkynyt enää edes arpea.

Annikki Hagros-Koski neuvoo kuitenkin kuluttajia olemaan tarkkana, kun lähtevät ostamaan Manuka-lääkehunajaa. Sen on syytä olla nimenomaan lääkehunajaa.

– Me myymme sitä Hius
Akatemiassa, mutta kaikkialla Suomessa sitä myyvät myös HiusApteekit. Kannattaa katsoa, että hunajapurkissa lukee joko Active, Aktiivinen tai sitten lyhennykset UMF+ tai NPA. Kaikki Manukat eivät ole lääkehunajia.

Vain Uudesta Seelannista

Maili Lepola on opiskellut funktionaalista lääketiedettä ja ravintoasioita. Hän on peruskoulutukseltaan hammaslääkäri. Maili ei kuitenkaan ota hammaslääkärinä potilaita vastaan vaan neuvoo asiakkaitaan lähinnä ravitsemuspuolen asioissa.

Hänellä on oma funktionaalisen lääketieteen vastaanotto, mutta pääasiallisesti hän toimii kouluttajana ja luennoijana sekä kouluttaa terveydenhuolto-oppilaitoksissa. Maili tekee yhteistyötä HiusAkatemian kanssa.

– Siellä tulee aina esille hyvin laajasti koko kehon hoito. Pyrimme aina seuraamaan kaikkein uusimpia tämän alueen keksintöjä ja virtauksia, ja kuinka kaikkea uutta tutkimustietoa voitaisiin käyttää asiakkaiden kokonaisterveyden hyväksi. Hunaja oli jo sinällään totta kai tuttu asia, mutta kun viime syksynä saimme kuulla Manukasta, kiinnostus heräsi toden teolla. Olin jo aiemmin käyttänyt tea treetä asiakkaitteni kanssa, mutta tässä tea tree ja hunaja tulivat tavallaan yhdistettynä.

Manuka-hunajaa saadaan siitä, kun mehiläiset keräävät metensä tea tree -sukuun kuuluvasta manukapensaasta. On aina kiinnostavaa ja kokeilemisen arvoista, jos luonnollisilla ja luonnossa esiintyvillä aineilla voidaan joko ennaltaehkäistä sairauksia ja ylläpitää terveyttä.

Manuka eli Leptospermum scoparium kasvaa luonnonvaraisena vain Uudessa Seelannissa. Mehiläiset keräävät manukapensaan kukista mettä ja hunaja syntyy medestä, kun mehiläisen entsyymit sekoittuvat siihen. Manuka-hunajaa on käytetty maorien kansanlääkinnässä jo vähintään 500 vuotta ja hunajalla on ainakin 4000 vuoden käyttöhistoria lääkinnällisiin tarpeisiin.

Tehokas 
tulehduksiin

Manukan käyttöä on kuitenkin tutkittu vasta 1960-luvulta alkaen.

– Aktiivisuudella tarkoitetaan Manukan antibakteerisia ominaisuuksia. Sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia MRSA-sairaalabakteerin torjumisessa ja se on tehokas apu myös vatsaongelmiin, iho-ongelmiin, erilaisiin infektioihin ja flunssiin. Manukaa voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi vastustuskyvyn parantamiseen.

Sillä on myös antimikrobinen vaikutus bakteereihin, sieniin, viruksiin ja loisiin.

– Manukalla on saatu hyviä hoitotuloksia myös haavojen hoidossa. Se tepsii erityisen hyvin bakteeri-infektion aiheuttamiin haavoihin, samoin palohaavoihin. Hyvin vaikeisiin haavaongelmiin on olemassa myös erikseen steriloitua haavojenhoitogeeliä. Manukaa käytetään Suomen sairaaloissa jo jonkin verran, mutta esimerkiksi Ruotsin sairaaloissa sen käyttö on huomattavasti yleisempää.

Maili Lepola myöntää avoimesti, että Manuka kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta. Hän kehottaa kuitenkin epäilijöitä kokeilemaan.

– Sitä on syytä ottaa suoraan lusikasta. Sen hyvät ominaisuudet menetetään, jos sitä laimennetaan tai lämmitetään. Sitä ei saa laittaa esimerkiksi kuumaan juomaan. Kuumuus heikentää merkittävästi hunajan tehoa.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Roni Lehti ja Skoy

Terveys-Hymy 7-14