Foolihappo on B-vitamiineihin lukeutuva vesiliukoinen vitamiini, jota tarvitsevat sekä vastasyntyneet että seniorikansalaiset. – Eniten foolihapon puutetta esiintyy vanhusväestössä, dosentti Heikki Korpela kertoo.
Foolihappo on elintärkeä B-ryhmän vitamiini. Sitä saadaan täysjyväviljatuotteista, hedelmistä, vihanneksista ja marjoista sekä foolihappoa sisältävistä vitamiinivalmisteista.
– Foolihappoa tarvitaan erityisesti raskauden aikana, sillä raskaus kaksinkertaistaa foolihapon tarpeen, dosentti Heikki Korpela toteaa.
– Raskaudenaikainen foolihapon puute aiheuttaa sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät vastasyntyneen synnynnäisinä epämuodostumina. Riittävä foolihapon saanti pienentää myös keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen sekä raskausmyrkytyksen riskiä. Sen vuoksi riittävästä foolihapon saannista pitää huolehtia jo alkuraskauden aikana.
Vanhuksilla puutetta foolihaposta
Heikki Korpela jatkaa foolihapon merkityksestä.
– Useissa tärkeissä elimistön aineenvaihduntareaktioissa tarvitaan foolihappoa. Se säätelee välttämättömän aminohapon, metioniinin ja sen haitallisen aineenvaihduntatuotteen, homokysteiinin määrää. Foolihapon puutostilassa myrkyllistä homokysteiinia alkaa kerääntyä elimistöön. Foolihapon avulla homokysteiini muutetaan metioniiniksi, jolloin elimistön homokysteiinin määrä vähenee. Veren lisääntynyt homokysteiinipitoisuus voi johtua myös perinnöllisistä entsyymipuutoksista tai liian vähäisestä B12- ja B6-vitamiinin saannista.
Vanhusväestössä todetaan eniten foolihapon piilevää puutetta. Se voi vanhuksilla liittyä kroonisiin sairauksiin, runsaaseen lääkkeiden käyttöön, hampaattomuuteen ja foolihapon imeytymishäiriöihin. Esimerkiksi vanhenevien miesten atrofinen gastriitti eli hapoton maha liittyy plasman pieniin B12-vitamiinin ja foolihapon pitoisuuksiin sekä suurentuneeseen homokysteiinin pitoisuuteen.
Bergenin yliopiston homokysteiinitutkimukset osoittavat, että plasman suurentunut homokysteiinipitoisuus aiheuttaa solun rakenteessa ja toiminnassa haitallisia muutoksia. Homokysteiini vaurioittaa sekä hermosoluja että verisuonen seinämän sisäpintaa. Tutkimukset viittaavat edelleen siihen, että ikäihmisten pieni homokysteiinipitoisuus ennustaa parempaa terveyttä ja sen vuoksi vanhenevan väestön riittävästä foolihapon saannista pitäisi huolehtia. Plasman suurentunut homokysteiinipitoisuus saattaa liittyä yhtenä syytekijänä Alzheimerin taudin etenemiseen.
Foolihapon tarve ja saanti
Ruuankäyttöhaastatteluun perustuvan arvion mukaan suomalaiset miehet saavat foolihappoa ravinnosta 276 mikrogrammaa ja naiset 230 mikrogrammaa vuorokaudessa. Täten suomalaisten foolihapon saanti jää alle nykyisen suosituksen, joka on 300 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Terveen väestön plasman homokysteiiniarvot vaihtelevat suuresti. Maailman pienimmät homokysteiiniarvot on mitattu Japanin Okinawan saarella, missä asuvat maailman pitkäikäisimmät ja terveimmät ihmiset. Sitä vastoin Euroopan suurimmat homokysteiiniarvot on mitattu Suomessa. Suomalaisten miesten homokysteiiniarvot ovatkin lähes kaksi kertaa suuremmat kuin okinawalaisten, jotka saavat foolihappoa ravinnosta yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaiset.
Foolihapon todellista saantia ei kuitenkaan tunneta, koska foolihappo tuhoutuu herkästi ruoanvalmistuksessa. Happi, valo ja lämpö voivat tuhota suuren osan elintarvikkeiden foolihaposta. Esimerkiksi tuoreet vihannekset voivat menettää jopa 70 prosenttia foolihapostaan, kun niitä säilytetään huoneenlämmössä kolme päivää.
– Foolihapon tarve riippuu ravinnon metioniinin, betaiinin, B6-vitamiinin ja B12-vitamiinin saannista, mutta foolihapon tarvetta säätelevät myös perintötekijät. Perintötekijän muutos voi heikentää foolihapon hyväksikäyttöä ja lisätä sen tarvetta. Tämän vuoksi foolihapon yksilöllistä tarvetta on vaikea määrittää. Parhaiten sitä voidaan arvioida tutkimalla foolihappolisän vaikutusta plasman homokysteiinipitoisuuteen. Jos plasman homokysteiinipitoisuus foolihappolisän jälkeen merkittävästi vähenee, heijastaa se riittämätöntä foolihapon saantia. Perintötekijöistä johtuva foolihapon puute voidaan poistaa lisäämällä foolihapon saantia.
Foolihapon puute
Dosentti Korpelan mukaan suomalaisilla esiintyy harvoin foolihapon kliinisiä puutosoireita, mutta foolihapon piilevä puute on hyvin yleistä. Se ilmenee plasman homokysteiinipitoisuuden lisääntymisenä. Vitamiinin pitkäaikainen puute aiheuttaa megaloblastisen anemian, jonka oireita ovat väsymys, huimaus ja yleinen heikkouden tunne.
Foolihapon puutos voi johtua yksipuolisesta ruokavaliosta, runsaasta alkoholin käytöstä, suoliston imeytymishäiriöistä (keliakia ja muut suolistosairaudet), nivelreumaan annetusta metotreksaatti-lääkityksestä tai lisääntyneestä foolihapon tarpeesta (raskaus, imetys). Raskaus kaksinkertaistaa foolihapon tarpeen ja sen vuoksi foolihapon puute yleistyy raskauden aikana.
Suomalaiset erikoislääkärit suosittelevat päivittäisen foolihappolisän aloittamista kaikille jo raskautta suunnitteleville. Tutkimusten mukaan ennen hedelmöittymistä aloitettu päivittäinen foolihappolisä auttaa etenkin alkion hermostoputken vakaata kehittymistä alkuraskauden neljän ensimmäisen viikon aikana eli silloin, kun äiti ei vielä useimmiten tiedä raskaudestaan.
B-ryhmän vitamiineihin kuuluva vesiliukoinen foolihappo on tarpeellinen nopeasti kasvavien solujen lisääntymisessä. Foolihappo ehkäisee erityisesti sikiöiden ja vastasyntyneiden hermostoputken sulkeutumishäiriöstä aiheutuvia vakavia synnynnäisiä epämuodostumia.
Foolihappolisä-kampanjoita
Muualla Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa valtiollisilla foolihappolisäkampanjoilla on pystytty vähentämään vakavien hermostoputken sulkeutumishäiriöiden esiintyvyyttä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kampanjalla vähennettiin NTD:n ilmaantuvuutta 15,4 tapauksesta nykyiseen 10,7 tapaukseen kymmentätuhatta synnytystä kohti.
– On olemassa selkeää näyttöä siitä, että foolihappo on tärkeä ennaltaehkäisevä aine kaikille raskautta vasta suunnitteleville. Foolihappolisää tulisi nauttia jo kaksi kuukautta ennen raskauden alkua, sanoo Euroopan foolihappoasiantuntijaryhmään kuuluva naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, dosentti Vedran Stefanovic HUSista.
Viimeisin sosiaali- ja terveysministeriön suositus ei katso foolihappolisää tarpeelliseksi raskautta suunnitteleville, mikäli ruokavaliossa on riittävästi vihanneksia, kasviksia tai marjoja. Tutkimusten mukaan suomalaiset odottajat eivät kuitenkaan syö riittävästi foolihappopitoisia elintarvikkeita: ravinnosta saatavan foolihapon määrä alittaa suositukset riittävästä foolihapon saannista ennen raskautta ja sen aikana.
Foolihappolisä on halpa, hyvin siedetty ja tehokas aine, jolla ei ole juurikaan löydetty sivuvaikutuksia. Tämä sopii kaikille heille, jotka haluavat minimoida riskit.
Erikoislääkärit suosittelevat kaikkien raskautta suunnittelevien terveiden äitien päivittäisen foolihappolisän suuruudeksi 0,4 mg. Riskiryhmään kuuluvat (esim.diabeetikot, epileptikot, ylipainoiset, runsaasti tupakoivat ja aiemmissa raskauksissa esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriö) tarvitsevat isomman annoksen. Lisän nauttiminen kannattaa aloittaa jo kaksi kuukautta ennen raskautta ja jatkaa 12. raskausviikolle. Foolihappolisää kannattaa nauttia myös imetyksen aikana.
Foolihappo alentaa kohonnutta homokysteiiniä
Kohonnut homokysteiini lisää sydän- ja aivoinfarktin sekä masennuksen vaaraa ja kiihdyttää jo alkanutta valtimonkovetustautia. Foolihappo, B6- ja B12-vitamiini toimivat homokysteiinin vastavaikuttajina ja alentavat sen pitoisuutta veressä ja muissa kudoksissa.
Tutkijoita on askarruttanut kysymys, kuinka paljon foolihappoa tulisi ottaa päivässä kohonneen homokysteiinin alentamiseen. Yleensä 800 mikrogrammaa, ilmenee jo yli kymmenen vuotta sitten American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysista. Paras tulos saadaan, kun samassa tabletissa on myös B12-vitamiinia, kirjoittavat tutkijat. Monissa monivitamiinivalmisteissa on foolihappoa paljon vähemmän, usein alle 400 µg, toteavat tutkijat.
Analyysi on osa tunnettua Homocysteine Lowering Trialists’ Collaborationia, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka kohonnutta homokysteiiniä tulisi hoitaa. Nyt analysoitin 25 tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 2 596 henkilöä. Heille annettiin foolihappoa erilaisina päiväannoksina, 200, 400, 800, 2 000 ja 5 000 mikrogrammaa. Tulosten mukaan 800 µg antoi hyvän vasteen (23 % alenemisen), paremman kuin 400 µg (20 %) ja 200 µg (13 %). Sitä vastoin 2 000 µg antoi saman ja 5 000 µg hiukan paremman vasteen kuin 800 µg.
Kun 400 µg:aan lisättiin B12-vitamiinia, tehostui vaste 7 %, mutta B6-vitamiinin lisääminen ei enää siitä lisännyt vastetta. B6-vitamiinista ei toki ollut mitään haittaa, ja sillä on monia muita suotuisia vaikutuksia mm. immuunijärjestelmään. Tutkijat pitävät homokysteiinin alentamisessa ihanteellisena päiväannoksena 800 µg foolihappoa, jossa on mukana muutama mikrogramma B12-vitamiinia.
Terveys-Hymy 11-2016
Kommentit
Oma kommentti