Irmeli Lehtosen ongelmat saivat alkunsa hyvin mitättömän tuntuisesta asiasta. Monta vuotta kiusannut vaivaisenluu leikattiin, mutta operaatio meni pahasti pieleen. Kivut ja hermosäryt jäivät pysyviksi.
Irmeli Lehtosen, 62, oikean jalkaterän vaivaisenluu ehti kiusata kolmisen vuotta, kun se leikattiin Rovaniemellä vuonna 2007. Operaatio kuitenkin epäonnistui, ja kahta vuotta myöhemmin jouduttiin tekemään korjausleikkaus, joka sekin meni pieleen. Vuonna 2010 Oulussa jalkaan tehtiin toistaiseksi viimeinen leikkaus, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua.
Vaivaisenluu on isovarpaan tyviluun ja jalkapöydänluun välisen nivelen virheasento. Kun isovarvas kääntyy pienempiä varpaita kohti, tyvinivelen sisäreuna muodostaa kiinteän ja punoittavan, usein hyvin kivuliaan kyhmyn. Tätä sanotaan vaivaisenluuksi.
Operaatiot eivät onnistuneet
Irmelille on tehty monenlaisia korjausliikkeitä ja luunsiirtoja. On otettu luuta lonkasta, on pantu kahdesta kohtaa jalkapöydän luu poikki, on operoitu pohkeita ja hermoja, varvasta on lyhennetty ja jäykistetty – ja kaksi kertaa Irmeli on joutunut istumaan pyörätuolissa peräti kolmen kuukauden ajan.
– Tämän takia jouduin jäämään töistä pois vuonna 2010. Olin ollut K-kaupan palveluksessa yli 20 vuotta, viimeiset 15 vuotta Rovaniemen Citymarketissa.
Irmelin vaivaisenluu oli jo ennen ensimmäistä leikkausta niin hankala, että jotakin oli pakko tehdä. Oli siis vain huonoja vaihtoehtoja, vaikka Irmeli tietysti aluksi luuli, että leikkaus ratkaisisi ongelmat. Toisin kävi.
– Kenkää ei enää saanut jalkaan. Vain sellaisia jalkineita pystyi pitämään, joihin voi tehdä reiän. Talvella se ei oikein Rovaniemen maisemissa onnistunut. En osaa sanoa, mistä vaivaisenluu oli saanut alkunsa, ehkä minulla oli joskus ollut vääränlaiset jalkineet. En olisi antanut leikata, jos olisin tiennyt, mitä siitä seuraa.
Kiinnostunut pehmeistä hoitomuodoista
Irmeli ehti K-kaupan vuosinaan käydä monenlaisia kaupan alan kursseja, mutta hän on aina ollut kiinnostunut myös pehmeistä hoitomuodoista. Hänellä on hoitopuolelta monenlaista koulutusta ja hän on muun muassa vyöhyketerapeutti. Irmelillä on tänä päivänäkin pienimuotoista hoitolatoimintaa, joskin hän pystyy jalkojensa takia ottamaan vastaan vain yhden asiakkaan päivässä. Irmeli antaa vyöhyketerapian lisäksi myös aromaterapiahoitoja.
Irmeli asuu yhdessä avomiehensä kanssa Torniossa, jonne hän muutti Rovaniemeltä kolme vuotta sitten. Ensimmäisen liiton lapset, kaksi tyttöä ja poika, ovat jo kauan olleet maailmalla ja tehneet Irmelistä jo seitsenkertaisen mummon.
Loppuikä jalkavaivaisena
Irmeli myöntää avoimesti, että hän on ollut hyvin katkera – ja on yhä. Liikuntaa ja erityisesti hiihtoa harrastanut nainen on tuomittu loppuiäkseen kitumaan jalkavaivojensa kanssa.
– Jouduin luopumaan työpaikasta, joka oli minulle tosi tärkeä. Ajattelin aina, etten jää eläkkeelle ennen kuin 70-vuotiaana. Olen joutunut henkisesti lujille, kun huomasin, ettei jalkoja saa enää koskaan kuntoon.
– Lääkäri pyysi anteeksi ja pahoitteli, sillä kyseessä oli selvä hoitovirhe. Sanoin hänelle suoraan, että silmä silmästä ja hammas hampaasta, ei muuta kuin että sultakin jalka pöydälle ja poikki. Sain kertakorvauksena vähän yli 4000 euroa, mutta mitätön summa se on terveyden menettämisestä. Ei tätä mikään raha olisi korvannut, sillä hiihtämisen ohella myös tanssiharrastus jäi.
– Jalka on nyt vähän parempi kuin vuosi sitten, mutta särkylääkkeitä ja hermolääkitystä kuluu koko ajan, kerran kuukaudessa käyn kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Yritän tehdä kaikkeni, ettei tarvitsisi enää leikata. Neljäs leikkaus on ollut suunnitteilla, mutta ainkin toistaiseksi sitä on siirretty. Minulla on nyt erikoiskengät, mutta esimerkiksi semmoisia monoja, joilla voisi hiihtää, ei ole olemassakaan.
88-vuotias isä suositteli
Irmeli on kokeillut jalkasärkyihinsä monenlaisia rasvoja ja voiteita, mutta sopiva valmiste löytyi vasta kun hänen 88-vuotias isänsä antoi vinkin.
– Isä oli käyttänyt Detrian Jalka-Relaxantia ja sanoi tykkäävänsä siitä niin paljon, että suositteli sitä minullekin. Lupasin kokeilla ja yllätyin suuresti, kun se auttoi kerralla. Se rauhoitti, rentoutti eikä yölläkään ollut kipuja. Usein käy niin, että kun toinen jalka on kipeä, silloin toinenkin kipeytyy, ja niin olen laittanut Jalka-Relaxantia molempiin jalkoihin. Voitelen sitä koko jalkojen alueelle, en pelkästään jalkaterään.
Laitan sitä vielä alaselkäänkin. Se parantaa verenkiertoa ja pitää jalat lämpiminä. Mikään muu jalkavoide ei ole auttanut samalla tavalla, vaikka olen monia kokeillut.
Irmeli on käyttänyt Jalka-Relaxantia nyt parin vuoden ajan. Lääkärille hän ei ole kuitenkaan ehtinyt siitä kertoa, kun ei ole vähään aikaan ollut sinne päin asiaa.
– Ehdottomasti Jalka-Relaxantista on ollut minulle suurta apua. Olen itse opiskellut yrttihoitoja ja yrttien vaikutusta ja tiedän, että ne hoitavat sisältä ja tehokkaammin kuin lääkepohjaiset voiteet, jotka poistavat hetkeksi oireet mutta eivät paranna mitään. Detrian voiteissa on erittäin hoitavat yrttipohjaiset raaka-aineet, jotka säännöllisesti käytettynä auttavat monenlaisissa vaivoissa. Lapin yrteissä on moninkertainen teho verrattuna vaikkapa Etelä-Suomen raaka-aineisiin. Siksi varmaan olen saanut niin hyvin apua tästä voiteesta.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuvat Anne Anttila ja OM-arkisto
Terveys-Hymy 2-2016
Kommentit
Oma kommentti