Yhä useammalla on univaikeuksia ja suoranaista unettomuutta. Isa Merikallio on ollut yksi heistä, mutta tätä nykyä hän nukkuu yönsä kuin tukki.
Espoolainen Isa Merikallio, 47, on konsultti, johdon valmentaja ja kirjailija. Isa toimii pääosakkaana ja johtajana Redera Oy:ssa ja ForceForGrowth Oy:ssa. Valmentajana hän on erikoistunut ylimmän johdon ja johtoryhmien valmennuksiin sekä työyhteisöjen muutosvalmennuksiin.
Tämän lisäksi hän on kilpaillut kansainvälisellä tasolla myös triathlonissa. Kirjoja hän on tähän mennessä kirjoittanut neljä, joten vauhtia on riittänyt vähän joka elämänalalla. Ei siis mikään ihme, ettei uni ole aina tarttunut menevän naisen silmään. Isa kärsi unihäiriöistä vuosikausia, kunnes hän erään kirjan julkistamistilaisuudessa sattui kuulemaan neurofeedback-nimisestä hoitomuodosta.
”Useita syitä unettomuuteen”
Hoitomuoto oli hänelle entuudestaan täysin tuntematon.
–Se ei sanonut minulle yhtään mitään, mutta kiinnostuin asiasta. Unettomuuteni on lähtöisin monesta eri osatekijästä: yrittäjänä on ollut taloudellisia vaikeuksia, on ollut avioeroa ja muitakin elämän kriisejä, ja univaikeudet alkoivat juuri silloin, kun tyttäreni oli pieni. Unilääkkeet eivät minulle sopineet, koska joudun työni puolesta olemaan päivälläkin aika skarppina. En ole saanut apua yrttiteestä eikä minulla ole ollut malttia, että jaksaisin tehdä rentoutumisharjoituksia tai käydä joogassa. Ei ole ollut aikaa eikä halua. Olen mennyt yömyssyillä, vaikka kaikki tietävät, ettei se ole maailman paras vaihtoehto.
Isa kyllä pystyi nukahtamaan, mutta hän heräsi aina yöllä kahden kolmen maissa, jolloin ajatukset alkoivat pyöriä päässä. Ja kun maailman menoa rupeaa tuohon aikaan vuorokaudesta pohtimaan, kaikki asiat tuntuvat tuplasti suuremmilta. Valoa ei näy mistään ja kello käy. Yleensä Isa pyöri tuolloin sängyssään ainakin kaksi tuntia.
– Sitten aivan sattumalta törmäsin Nemoy-nimiseen neuroterapiayritykseen ja laitoin sähköpostia menetelmän Suomeen tuoneelle psykiatri Marja Vihervaaralle. Esittelin itseni ja kerroin, että haluaisin tutustua asiaan kirjailijan näkökulmasta. Nemoyn toimipiste Helsingin Salmisaaressa sattuu olemaan aivan oman toimistoni vieressä, joten kynnys ei ollut mahdottoman korkea. Mitään sen kummempia odotuksia minulla ei ollut, mutta halusin tutustua asiaan ihan uteliaisuuttani. Ja jo viime heinäkuussa tapahtuneen ensimmäisen hoitokerran jälkeen nukuin seuraavan yöni kuin tukki.
”Katselin vain Solsidania”
Isan saama hoito tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, mutta totta se kuitenkin on.
–Istuin puoli tuntia nojatuolissa ja päähäni laitettiin pari kolme pikkuista piuhaa geelillä kiinni. Minulle vakuutettiin, ettei mitään mene pään sisälle vaan että kyse on vain mittareista. Katselin sen puolen tunnin ajan yhden jakson lempisarjaani eli ruotsalaista Solsidania. Sinä aikana anturit mittasivat, olivatko aivot rentoutuneessa vai stressitilassa, ja heti kun ne muuttuivat vähänkin rentoutuneempaan tilaan, Solsidan näkyi kirkkaampana ja ajatus kulki paremmin, mutta heti kun ajatukset lähtivät vähän harhailemaan enkä ollut yhtä rentoutuneessa tilassa, kuva muuttui hämärämmäksi.
–Tavallaan se laite palkitsi minut siitä, kun aivot asettuivat rentoutuneempaan tilaan. Kun jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen nukuin seuraavan yöni sikeästi, totesin heti, että tätä täytyy saada lisää. Kävin saamassa hoitoja viisi kertaa seuraavan kolmen viikon aikana sillä seurauksella, että nukuin yöni edelleen kuin tukki. Olen tämän jälkeen käynyt hoidossa muutaman kerran vain varmistuakseni siitä, että vaikutus pysyy. Jos nyt alkaa taas tulla unihäiriöioireita, osaan mennä ottamaan hoitoa uudestaan.
Nykyään Isa ei enää heräile keskellä yötä pohdiskelemaan maailman menoa vaan nukkuu seitsemän tuntia putkeen. Hän on enemmän kuin onnellinen.
–Uni tai unettomuus on ollut todella iso asia elämässäni. Se on vienyt työtehoa ja luovuutta ja taisi siinä mennä parisuhdekin unien mukana. Ja koska yksi hoitokerta maksoi vain satasen, päätin katsoa vielä tämänkin kortin. Se kannatti. Tosin on myönnettävä, että alkuun olin hyvin skeptinen.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuva Matti Matikainen
Terveys-Hymy 12-2015
Kommentit
Oma kommentti