Viialassa asuva Markku Kukkonen on niin monipuolisesti sairas mies, että hän tuntee nimensä mainittavan, avattiinpa lääkärikirja melkein mistä kohtaa tahansa. Huumoriaan ja elämänmyönteisyyttään hän ei ole kuitenkaan menettänyt.
Viisikymppinen Markku Kukkonen on ollut eläkkeellä jo kuutisen vuotta, joten hänen työrupeamansa päättyi aivan liian aikaisin. Markku opiskeli nuoruudessaan kokiksi ja oli ennen armeijaan menoaan jo töissä hotelliravintola Kareliassa kotikaupungissaan Joensuussa.
– Ensimmäiset läiskät tulivat käsivarsiin 15-vuotiaana, Markku muistelee. – Ihmettelin näppylöitä kovasti. Vasta myöhemmin se levisi jalkoihin, mutta varsinaisesti se puhkesi lopullisesti armeijassa, mikä tunnetusti on stressaava paikka. Kävin kuitenkin intin loppuun.
Markku ei ennen ensioireitaan ollut atooppinen eikä allerginen, mutta nykyään hän saa allergiaoireita sekä kasveista että eläimistä. Psoriasista oli lähisuvussa häntä ennen ollut vain isän siskolla.
– Psori äityi intin jälkeen niin pahaksi, että se oli yksi painava syy ammatin vaihtoon. Tein töitä sekä liikkeenharjoittajana että vahtimestarina. Minulla oli elintarvikekioski, mutta kyllästyin selittelemään käsieni psoria jokaiselle asiakkaalle. Tämän jälkeen toimin vielä muutaman vuoden vahtimestarina, mistä hommista jäin eläkkeelle.
Kun Markku oli vahtimestarina, psori iski niveliin eli siitä tuli psoriasis arthritis. Tuolloin elettiin 80-90-lukujen vaihdetta.
– Huomasin sen ensimmäisen kerran hätätilassa eli WC:ssä, hän vitsailee. – Oikeaan ranteeseen sattui niin paljon, että paperi piti pyyhkiessä vaihtaa vasempaan käteen. Sitten se iski oikeaan polveen ja pikku hiljaa se on tuhonnut muitakin niveliä. Sormet ovat vääntyneet eri asentoihin ja varpaita tauti on tuhonnut kaksi. Kyllä nämä jutut ulkopuolinenkin huomaa heti. Kyseessä on siitä ikävä tauti, että se aiheuttaa muutoksia vielä nopeammin kuin nivelreuma.
Samoihin aikoihin Markkuun iski myös kakkostyypin diabetes, jota hän hoitaa päivisin tableteilla ja iltaisin yhdellä pistoksella. Hänellä on todettu myös astma ja verenpainetauti, joten murhetta on piisannut.
Markku kertoo värikkäästi, kuinka hänen psoriasistaan on vuosien varrella yritetty hoitaa ”ainakin miljoonalla eri voiteella”. Kaikki ne ovat jonkin aikaa lievittäneet oireita, mutta apu on ollut vain tilapäistä. Markulla on isoja psoriläiskiä kautta koko kropan, muun muassa jaloissa, selässä ja takapuolessa.
– Rasvapurkkivarastoni on mahtava, hän naurahtaa. – Otan mitä sattuu, vähän vuorotellenkin, mutta pysyvää apua ei ole tullut.
– Koska minulla on verenpainetauti ja diabetes, ääreisverenkierto on heikentynyt. Varpaita kylmäsi aika ajoin ikävästi, mutta onneksi satuin lukemaan Relaxant-voiteista jostakin pari vuotta sitten. Ensimmäinen tuubi oli muistaakseni Perus-Relaxantia, mutta sitten ostin Jalka-Relaxantia, johon olen ollut tosi tyytyväinen. Rupesin aina iltaisin telkkaria katsoessa voitelemaan jalat sillä ja laitoin sen jälkeen sukat jalkaan. Johan tuli lämmin ja mukava olo. Sen jälkeen on aina kiva mennä nukkumaan.
– Rupesin ihan piruuttani sivelemään sitä myös vasemman jalan psoriläiskään, eikä kulunut kuin pari kuukautta, kun läiskä oli kokonaan kadonnut. Vieläkään se ei ole tullut takaisin, vaikka en ole enää vähään aikaan voidellut sitä. Varmaan kokeilen tätä muihinkin paikkoihin, jahka tässä nyt kerkiän.
Markun puoliso työskentelee Lempäälän terveyskeskuksessa varastonhoitajana, ja perheeseen kuuluu myös vaimon 15-vuotias poika hänen edellisestä liitostaan. Neljäs perheenjäsen on Jäppinen-niminen kissa, joka Markun mukaan on puolestaan nykyisestä avioliitosta.
– Harrastuksia minulla on paljon. Harrastan postimerkkeilyä ja kerään jonkin verran myös rahoja. Kerään levyjä ja musiikki on minulle hyvin tärkeää. On mulla sähkökitarakin, mutta en ole enää vuoteen pystynyt koskemaan siihen. Ei näillä käsillä soiteta.
– Postimerkkeily onneksi vielä onnistuu, eivät kädet sentään niin pahat ole. Yksikään sormi ei ole varsinaisesti pois pelistä, mutta oikea käsi on kipeämpi kuin vasen. Vaikein liike on edelleenkin se hätätilaliike vessassa, mutta toisinaan myös maitopurkin ottaminen kaapista käy työstä, kun kädessä ei ole puristusvoimaa.
Yksi Markun harrastuksista oli vallan unohtua.
– Paistan aika usein öisin karjalanpiirakoita, jonka takia nukun yleensä aamulla vähän normaalia pitempään!
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 7-2007
Kommentit
Oma kommentti