Pikkuinen tamperelaistyttö Janette Määttä on käynyt läpi niin hirmuisen syylärallin. Hurjimmillaan äiti-Nina laski tytön pepusta yli 50 ontelosyylää per kankku.
– Apu tuli vasta neuvolatädin vinkkaamasta osterivinokasvalmisteesta, Nina Määttä kertoo.
– Yksikään lääkäri ei koko aikana puhunut osterivinokkaasta halaistua sanaa.
Janette Määtän, 4, peppuun ilmestyivät ensimmäiset ontelosyylät tytön ollessa kaksivuotias. Alkuun niitä tuli vain muutamia, ja ne olivat luonteeltaan rauhallisia.
– Muutamat olivat kuitenkin aika isoja, ja koska Janetten isällä on psoriasis, päätimme käydä näyttämässä myös muutamia Janetten käsivarsien ihossa olevia kuivumia lääkärillä, Nina Määttä, 30, kertoo.
Nina on vanhusten parissa työskentelevä lähihoitaja, joka tekee lähinnä kotihoitoja. Hän on Janetten yksinhuoltaja, mutta kuvioissa on poikaystävä, joka on töissä Nokialla. Nina on syntynyt Uppsalassa, mutta hän asunut pikkutytöstä Tampereella.
– Ensimmäisellä kerralla menimme suoraan yksityislääkärille. Hän poisti muutaman ontelosyylän ihan siinä toivossa, että muutkin katoaisivat, kun muutaman nyppii pois. Ikävä kyllä hän ei puuduttanut ollenkaan. Verta vuosi paljon, ja se teki tosi kipeää. Janette huusi kuin syötävä. Kaiken lisäksi syylät tulehtuivat. Lääkäri antoi lääkekuurin, joka sitten purikin.
– Kun Janette vaihtoi päiväkotia, syylät levisivät todella hurjasti. Pienen tytön peppu oli täynnä syyliä. Laskin kerra niitä olleen yli 50 kummallakin kankulla. Osa oli tosi isoja ja niitä kutitti, kun taas osa oli vasta tulollaan. Janette repi tietysti isoimmat auki, etenkin nukkuessaan, ja pikkuhousut olivat joka aamu veressä. Tyttö oli myös aika ajoin kärttyinen, vaikka hän muuten on oikein hyväntuulinen ja iloinen.
Nina yritti nyppiä syyliä myös itse
– Kuulin hiekkalaatikon muijilta, että he olivat laittaneet ensin puudutusrasvaa, antaneet sen vaikuttaa ja nyppineet sitten syyliä pois. Minä yritin samaa ja syylät lähtivätkin pinseteillä ihan hienosti, mutta tulehtuivat. Tulehdus talttui kuitenkin Bacimycin-salvalla eli pöpö saatiin tapettua.
– Sitten tuli tosi paha vaihe, jolloin kaikki syylät tulehtuivat ja alkoivat vuotaa visvaa. Saimme niihin lääkekuurin, joka sisälsi antibioottia, kipulääkettä ja tulehduskipulääkettä. Olin aivan epätoivoinen ja väänsin itkua, mutta tulin kuitenkin soittaneeksi neuvolaan. Kerroin olevani täysin hukassa, sillä tyttö ei pystynyt edes istumaan ja syylät vuosivat verta.
– Neuvolasta osattiin neuvoa, että jotkut asiakkaat olivat päässeet vastaavanlaisesta ongelmasta eroon osterivinokaskapseleilla. Minulle sanottiin kuitenkin, etteivät ne ole tehonneet kaikille.
Nina paineli saman tien Tampereen Sokoksen luontaistuoteosastolle, missä hänelle kerrottiin monien saaneen apua osterivinokaskapseleista syyläongelmiinsa. Elettiin viime elokuuta.
– Ostin pakkauksen Vitala’s Finlandin Osterivinokas-kapseleita ja hain kotona netistä lisätietoja osterivinokas-sanalla. Löysin Vitala’s Finlandin Jarkko Laaksoharjun yhteystiedot ja kysyin häneltä, kuinka minun tulee menetellä.
– Ryhdyin antamaan Janettelle kaksi kapselia aamulla, kaksi päivällä ja kaksi illalla. Mutta sitten tulikin uusi ongelma: päiväkodissa ei suostuttu antamaan Janettelle päiväkapseleita, koska kyseessä ei ollut lääkärin määräämä lääke. Minä tietysti hurjistuin asiasta, mutta kyseessä oli kuulemma johtajattaren määräys.
– Kysyin Jarkolta, voinko antaa Janettelle kolme kapselia aamulla ja kolme illalla, ja näin tapahtuikin. Kun kaksi viikkoa oli kulunut, syylät alkoivat kuivua. Niitä kutitti hirveästi ja niihin tuli kalvo päälle. Rasvasin ne vain yöksi, ettei tyttö repisi niitä auki. Kun yksi paketti oli syöty ja kuukausi kulunut, syylät olivat tipotiessään.
Janettelle oli pian tämän jälkeen neuvolakäynti. Osterivinokasta suositellut neuvolan täti oli ihmeissään, mutta tietysti tyytyväinen Janetten ja Ninan puolesta. Päiväkodin väki ei ole pahemmin reagoinut, kun Nina kertoi heille syylien kadonneen. Toivottavasti ymmärtävät edes hävetä.
– Annan kapseleita edelleen Janettelle silloin tällöin, Nina kertoo. – Annoin niitä nytkin, kun A-virusaalto teki tuloaan. Ja niin kävi, ettei Janette sairastunut. Hänellä ei ole ollut oksennustautia eikä kuumetta Osterivinokas-kuurin aloittamisen jälkeen. Tyttö on ollut älyttömän terve.
– Nykyään jos Janettelle tulee jonnekin pienikin nyppy, hän kipittää heti luokseni ja selittää, että täytyy taas ruveta syömään Osterivinokasta, Nina nauraa. – Hän on tosi tarkka tässä asiassa.
Kun tätä juttua tehtiin, nuori neiti tuijotti videolta kaikkien pikkutyttöjen ikisuosikkia, Peppi Pitkätossua. Isona hänestä kuulemma tulee koululainen.
– Olen joka ikiselle pienen lapsen äidille puhunut Osterivinokkaan puolesta, Nina Määttä kertoo. – Olen vannottanut, että annat sitten heti näitä, jos ensimmäinenkin syylä tulee.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 4-2004
Kommentit
Oma kommentti