Jo 30 000 suomalaista sairastaa kihtiä

Mainos

Mitä yhteistä on murtovarkaalla ja kihdillä? Molemmilla on ikävä taipumus ilmaantua yön pimeydessä. Varas kuitenkin katoaa nopeasti, mutta kihti on tullut jäädäkseen.

Kihti on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistön uraatti- eli virtsahappopitoisuus on lisääntynyt. Kihti aiheutuu virtsahapon eli uraatin kiteytymisestä niveliin ja toisinaan myös kudoksiin. Uraattikiteet ovat neulamaisia ja aiheuttavat kivuliaan tulehdusreaktion. Kihti syntyy tilanteessa, jolloin elimistön uraattimäärä suurenee liikaa. Koska miehillä on uraattia veressään enemmän kuin naisilla, he sairastuvat kihtiin herkemmin. Kihti iskee usein yöllä, sillä nivelnesteeseen sakkautuu yön aikana pienen pieniä teräviä neulasia.
Tilanne niin meillä kuin muuallakin länsimaissa on kuitenkin muuttumassa, sillä yhä useampi nainen sairastuu kihtiin. Kihti on yleistynyt Suomessa rajusti myös nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien yleistymisen myötä. Ylipaino lisää kihtiin sairastumisen riskiä. Kihtipotilaan on vältettävä nestehukkaa, sillä runsas juominen – pari kolme litraa päivässä – edistää virtsahapon erittymistä.
On arvioitu, että kihtiä potee 1-2,5 prosenttia väestöstä. Se yleistyy iän myötä, ja erään uuden tutkimuksen mukaan jo kahdeksalla prosentilla 60-70-vuotiaista on kihti. Suomessa arvellaan olevan jo ainakin 30 000 kihtipotilasta. Länsimaissa heitä on jo vähintään sata miljoonaa.

Kuninkaiden tauti

Kihdistä on sanottu, että se on tautien kuningas ja kuninkaiden tauti. Kihtipotilaat itse viljelevät mielellään käsitystä, jonka mukaan kihti olisi tavallista älykkäämpien ihmisten sairaus. Jotakin tietysti voi päätellä tunnettujen kihtipotilaiden listasta, joka kieltämättä on hätkähdyttävä.
Kihdistä ovat kärsineet muun muassa Aleksanteri Suuri, Ludwig van Beethoven, Neville Chamberlain, Dick Cheney, Kristoffer Kolumbus, Leonardo da Vinci, Charles Dickens, Benjamin Franklin, Galileo Galilei, Goethe, Herman Hesse, Alec Guinnes, Thomas Jefferson, Kublai Khan, Jared Leto, Karl Marx, Michelangelo, John Milton, Pablo Neruda, Isaac Newton, Nostradamus, Lawrence Olivier, Elvis Presleyn manageri Tom Parker, Auguste Renoir, Peter Paul Rubens, intiaanipäällikkö Istuva Härkä, William Howard Taft, Dylan Thomas, kuningas Henrik VIII ja kuningatar Viktoria.

Ruokavalio voi helpottaa oireita

Kihtipotilaan ruokavalio on kurinalainen. Hänen on vältettävä runsaasti eläinperäisiä, runsaasti puriineja sisältäviä ruoka-aineita kuten pieniä kaloja (silakka, silli, anjovis), sisäelimiä, broilerin nahkaa, riistalihaa, äyriäisiä ja hiivapitoisia ruokia. Myös herneiden, papujen ja sienten kanssa on oltava tarkkana. Oluen juonti on syytä lopettaa, ja muunkin alkoholin kanssa on oltava varovainen.
On kuitenkin koko joukko ruoka-aineita, joita kihtipotilas voi käyttää. Sellaisia ovat esimerkiksi viljatuotteet, maitotuotteet, useimmat kasvikset, hedelmät ja marjat, ravintorasvat, kananmunat – ja alkoholittomat juomat.
Taistelu kihtiä vastaan on vaikeaa, sillä kaikenkattavaa lääkitystä ei ole olemassa. Vanha, jo 50 vuotta käytössä ollut lääke on nimeltään allopuriini, joka tosin tehoaa valitettavan heikosti. Sen teho tulee näkyviin vasta pitkäaikaiskäytössä, mutta jos oikein paha kihtikohtaus iskee, ainoa tepsivä hoito on kortisoni. Myös ibuprofeenista ja jääpussista voi olla helpotusta.
Useimmiten kihti ei kuitenkaan vaadi lääkehoitoa. Kohtaus menee yleensä ohi viikossa, mutta kerran kihtipotilas, aina kihtipotilas. Elämäntapojen on muututtava, tai kihti iskee taas. Jos elämäntaparemontti onnistuu, uraattipitoisuus voi pysyä alhaalla myös ilman lääkitystä.
Lievää helpotusta kihdin oireisiin on löydettävissä myös kovan lääkehoidon ulkopuolelta: C-vitamiinin on todettu alentavan seerumin uraattitasoa, jolloin annoksena on käytetty 500 milligrammaa. Myös kirsikkavalmisteiden on huomattu vähentävän kihtikohtauksia. Runsaan kahvin juonnin on todettu alentavan seerumin uraattitasoa. Tämä vaatii kuitenkin vähintään viisi kupillista päivässä.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:pixabay.com
Avainsanat: kihti

Kommentit

Oma kommentti