Johtuuko lihominen suolistobakteereista?

Lihavuuden syy voi piillä suolistobakteereissa, kertovat uudet tutkimukset.

Kiinalainen mikrobiologian professori Zhao Liping työryhmineen löysi lihavien ihmisten suolistosta runsaasti enterobakteeria, joka hiirille syötettynä lihotti niitä. Verrokkihiiret, joilta tämä bakteeri puuttui, eivät lihoneet vaikka niille syötettiin rasvaista ruokaa ja niiden liikkumista rajoitettiin. Enterobakteeri vaikuttaa geeneihin, jolloin elimistöön kertyy rasvaa eikä sitä kyetä kuluttamaan, sanoo professori Zhao International Society for Microbial Ecology -lehdessä.

Professori Zhaon työryhmä syötti lihavalle diabetesta sairastavalle miehelle ravintoa, joka esti enterobakteerin kasvua. Mies laihtui 30 kiloa 23 viikossa, ilman liikuntaa. Miehen kohonnut verensokeri ja verenpaine alenivat ja rasvamaksa parani.

Tulos oli yllätys tutkijoillekin. Professori Zhao, joka itsekin oli ylipainoinen, kokeili samaa ruokavaliota ja laihtui 20 kiloa. Ruokavalio sisälsi täysjyväviljaa, kiinalaista yamia, karvasmelonia, perinteisiä kiinalaisia yrttejä ja imeytymättömiä hiilihydraatteja. Yhdessä ne muuttivat suolen pH:ta niin, että enterobakteerin aktiivisuus estyi.

Samalla Faecalibacterium prausnitziin osuus kaikista suolistobakteereista lisääntyi lähes nollasta 14,5 prosenttiin koko suoliston bakteerimäärästä. Tämä bakteeri ehkäisee ja vaimentaa matala-asteista hiljaista kroonista tulehdusta.

– Enterobakteeri vapauttaa endotoksiineja, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä ja hidastavat sokerin ottoa verestä [lihaksiin] aterian jälkeen. Silloin ihmisellä on nälkä ja hän syö liikaa, selittää professori Zhao.

Tutkimus on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta, ja monet lihavuustutkijat ovat kommentoineet sitä. Englantilainen biologian tohtori David Weinkove, Durham University, sanoo:

– Jos lihominen johtuu bakteerista, se voi olla tulehdusta aiheuttava, ja sen voi saada ympäristöstä tai esimerkiksi vanhemmaltaan. Lihominen ei siten johtuisikaan käyttäytymisestä.

Jos näin on, niin lihavuuden ehkäisy ja hoito voivat saada aivan uuden käänteen. Silloin puheet rasvaisen ruoan haitallisuudesta voidaan unohtaa.

Aikaisemmat tieteelliset havainnot tukevat Zhaon työryhmän tutkimusta. Mikrobiologit osoittivat jo vuonna 2004, että lihavien hiirten ja ihmisten suolistofloora poikkeaa normaalipainoisten floorasta. Suoliston bakteerifloora onkin nyt suuren tieteellisen kiinnostuksen kohteena.

Ihmisen suolistossa asuu 100 triljoonaa bakteeria, joiden yhteispaino on yli kilon. Ne kuuluvat 200–300 erilaiseen bakteerikantaan, jotka muodostavat ”sisäisen ekosysteemimme”. Bakteerit osaavat tunnistaa toisensa ja kommunikoida keskenään kemiallisella kielellä, jota kutsutaan nimellä quorum sensing ja käyttäytyä sosiaalisesti. Ihmisen suoliston limakalvo on immuunijärjestelmän tärkein osa, joka säätää paitsi painonhallintaa myös puolustuskykyä monia eri sairauksia vastaan.

Nämä uudet tiedot suolistobakteereista voivat olla yhtä mullistavia kuin vuonna 1982 julkaistu havainto, ettei mahahaava johdukaan stressistä vaan helikobakteerista. Sitä esiintyy mahan limakalvolla, jossa se aiheuttaa kroonisen tulehduksen.

Helikobakteeritartunta saadaan yleensä syljen mukana lapsuudessa vanhemmilta tai isovanhemmilta. Neljä viidestä bakteerin kantajasta on kuitenkin oireettomia.

Australialaiset lääkärit Barry Marshall ja Robin Warren saivat vuonna 2005 lääketieteen Nobelin palkinnon helikobakteerin merkityksen osoittamisesta. Kesti kuitenkin yli 20 vuotta ennen kuin heitä uskottiin, sillä vanhat käsitykset istuvat tiukassa ja uusia näkemyksiä vastustetaan, koska ne eivät ole vielä yleisesti hyväksyttyjä.

Näin voi käydä myös lihavuuden ja suolistobakteerien välistä yhteyttä selvitettäessä.

Teksti: Tohtori Matti Tolonen

Terveys-Hymy 2-13