Nurmolainen Jorma Autio on niin monen sairauden koettelema, että toinen yhtä kipeä mies taitaa löytyä vasta raamatun puolelta. Hänen nimensä oli Job.
Lapualta syntyisin olevan Jorma Aution, 68, elämä on ollut sanalla sanoen värikästä. Hän on työskennellyt metsätöissä, hän on ollut kallioporarina, betoniraudoittajana, betonikärrärinä, nosturinkuljettajana, taksikuskina, Vaasan kaupungin isokenkäisten autonkuljettajana, vesijohtohommissa, hän on pitänyt kahta grilliä ja viimeiset työvuodet hän vaikutti Nurmon VPK:ssa ja Nurmon kunnan palveluksessa palomiesautonkuljettajana. Eläkkeelle hän jäi 1995.
Jorman yksityiselämä on ollut yhtä monivivahteista, sillä hän on mennyt saman naisen kanssa naimisiin kahdesti ja kahdesti hän on myös eronnut, viimeksi vuonna 1985. Liitosta syntyi kaksi tytärtä.
– Nyt ei ole kaveria, sillä olen pannut koko jutun vähän jäähylle, hän veistelee. – Kun kävin tansseissa ennen syöpään sairastumistani, sain huomata, että aika monelle on vaihdettu niveliä tai ne olivat muuten rutuusia. Olen tässä vähän metsästellyt nuorempia ja siinä se aika on kulunut. Justiinsa itse pesin pyykkiä eikä siellä ollut naisten housuja mukana, joten ketään vakituista ei ole nurkissa pyörimässä.
Jos on Jorman työ- ja yksityiselämä ollut kirjavaa, samaa voidaan sanoa hänen sairauskertomuksestaan. Siellä on uniapneaa, mielialalääkettä, sydänsairautta ja nitroa, anemiaa, diabetesta, verenpainetta, keuhkokuumetta ja ”mitä kaikkea nyt häijyllä ihmisellä voi olla”, niin kuin hän itse asiaa luonnehtii. Eikä asiaa paranna yhtään, että Jorma tunnustaa vuosien mittaan ryypänneensä oikein reilusti. Hän sanoo olleensa tuurijuoppo. Myös urholuokan krapulat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi.
– Aina kun uusi sairaus iski, yritin nollata sitä viinalla, hän tunnustaa. – Sitä tuli otettua vähän muutenkin kuin lääkkeeksi.
Kolmisen vuotta sitten ilmaantui niin vakava sairaus, ettei siihen tepsinyt edes viina. Jormalla todettiin ruokatorven syöpä. Hän itse arvelee sen tulleen ainakin osittain sen takia, että hän joi aina alkoholin raakana. Siinä oli ruokatorvella ihmettelemistä.
– Oireet olivat sellaiset, että ruoka tuli takaisin kovalla paineella eikä se suostunut menemään mahalaukkuun. Siellä oli tukos.
Jorma ei olisi Jorma, ellei tässäkin tilanteessa olisi tullut ongelma. Hänen paperinsa katosivat jonnekin puoleksitoista kuukaudeksi, kunnes ne viimein saatiin Vaasaan. Koko ajan syöpä eteni.
– Vaasassa tilanne sitten helpottui, kun sattui tuttu lääkäri ja myös hoitajissa oli tuttuja. Hoidot lähtivät heti rullaamaan ja sain runsaasti sekä sytostaatteja että sädehoitoa, enemmän kuitenkin solumyrkkyjä. Silloin kun tauti ja hoidot olivat päällä, minulle ei annettu muuta kuin liemiruokaa, ja niinpä paino putosi 25 kiloa. Tukka lähti, samoin kaikki karvat rinnasta ja selästä. Mutta hoidot alkoivat purra.
Jorma pääsi välillä kuntoutukseen ja välillä myös kotiin. Eräällä kerralla hän tapasi vanhan tuttunsa, joka kertoi parantuneensa keuhkosyövästä ja juosseensa sen jälkeen maratonin. Tuttu oli myös tehostanut parantumistaan Havupuu-uutejuomalla.
– Menin heti seuraavana päivänä kauppaan ja ostin sitä. Vein pullon mennessäni Vaasaan, näytin sitä ylilääkärille ja kysyin, että voiko tätä käyttää syöpähoitojen aikana. Se tutki ja luki sitä pullon etikettiä moneen kertaan ja sanoi lopulta että kyllä voi, ei tässä ole yhtään semmoista ainetta, mikä ei parantaisi.
Jorma nautti juomaa ohjeen mukaan, mutta hän kertoo naureskellen käyneensä sen lisäksi pullolla vanhaan malliin naukkailemassa.
– Siitä lähtien olen käyttänyt Havupuu-uutejuomaa ja tiedän paljon muitakin, jotka juovat sitä. Mulla se on ollut hyvänä tukihoitona koululääketieteen hoitojen lisäksi. Se on antanut voimia selviämään rankoista hoidoista. Nyt on taas tukka päässä ja rintakarvat paikoillaan. Syöpä näyttää olevan voitettu kanta, sillä tarkastuksia on enää puolen vuoden välein. Olen koko ajan ollut hyvällä ja iloisella päällä, mikä varmasti on edesauttanut selviämistä.
– Nyt saan syödä ja juoda mitä tykkään, elämässä ei ole mitään rajoituksia. Saisin juoda vaikka viinaa, mutta minä olen sitä jo aikani juonut, mulla ei enää ole aikaa viinalle. Naukkailen viinan sijasta Havupuu-uutejuomaa ohuita siivuja pitkin päivää, jotta mieli pysyy virkeänä ja paikat kunnossa. Se antaa suuhun mukavan tunteen ja maun.
Vapaa-aikoinaan Jorma harrastaa raveja, ruokkii lintuja ja kertoo seurailevansa kansalaisten kiireellisyyttä. Hän vakuuttaa, että siinä on askaretta yhdelle miehelle.
– Teen sen hiljaa ja kaukaa. Ihmisillä on kova kiire. Ne tohajavat ihan turhanpäiten.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuva: Jarmo Glader
Terveys-Hymy 03-10
Havupuu-uutejuoma
Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.
Kommentit
Oma kommentti