Kun hyvän löytää, siitä ei luovu. Juhani Lehtineva on aloittanut samalla juomalla jokaisen aamunsa jo melkein kahden vuosikymmenen ajan.
Juhani Lehtineva, 76, asuu nykyään Kauhajoella, mutta hän on kotoisin Kurikasta, aivan Juha Miedon naapurista. Tiluksilla ei ole kuin puoli kilometriä väliä.
– Tuttu mies se Mietaa on, Juhani toteaa.
Juhani teki pitkän päivätyön Myllypuron voimalaitoksen sähköpäivystäjänä, mutta kun voimalaitos lopetettiin, sähkömiehen oli löydettävä uusi leipäpuu.
– Ensin pidin monen kuukauden pitämättömät lomat ja rupesin sen jälkeen rakennusmieheksi, mitä hommaa tein aina eläkkeelle pääsyyn saakka eli vuoteen 2004. Alan vaihto oli mielestäni hyvä vaihtoehto.
Juhanin talous on tällä hetkellä kaksihenkinen, se toinen henki on 11-vuotias Vili-kissa. Juhani on eronnut, mutta avioliitosta hänellä on yksi poika ja kolme tytärtä. Seuraavaa polvea on jo viisi kappaletta ja sitä seuraavaakin kaksi. Juhani totteleekin nimityksiä vaari ja isovaari.
Juhani on taistellut terveysasioiden kanssa melkein koko ikänsä. Hän sairastui vuonna 1958 eli vasta 16-17-vuotiaana teinipoikana sydänlihastulehdukseen, jota ei pienellä paikkakunnalla aluksi osattu hoitaa.
– Sydän hakkasi ja olo oli hirveä. Hakkasi niin että pusero heilui! Vanha lääkäri katsoi tilannetta röntgenissä ja totesi, että sydän on iso ja hakkaa kovaa, mutta hän ei osannut auttaa. Vasta nuorempi lääkäri totesi sydänlihastulehduksen ja passitti kunnansairaalaan. Siinä olisi voinut käydä tosi huonosti ja tämä lääkäri totesikin, että saan olla tilanteeseen oikein tyytyväinen.
– Jollakin lailla siitä selvisin, mutta jälkensä se jätti. Kipuja jäi ja rytmihäiriöitä on ollut koko ikäni.
Lääkityksen kanssa tässä on menty eteenpäin, ja tällä hetkellä rytmit on aika hyvät. Ei vain saa pitää kiirettä eikä väsyttää itseään eikä pidä hermostua ja murehtia, niin mitään hätää ei ole. Otan sydänlääkkeet aamuisin tyhjään vatsaan ja hyvin menee.
Juhani pystyi sairastelustaan huolimatta pysymään työkuntoisena pitkät tovit, vain muutaman kerran hän joutui sairauslomalle rytmihäiriöiden vuoksi. Voimalaitoksen vuosina hän sairastui monet kerrat myös keuhkokuumeeseen, mutta selvisi siitäkin.
– Talon lääkäri laittoi työterveyslaitokselle, mutta homma oli yhtä pitkää kuin leveääkin. Vasta yksityisellä terveysasemalla vaivani huomattiin.
”Veriarvot herättävät ihmetystä”
Juhani sattui lukemaan jostakin Karin Havupuu-uutejuomasta ja kiinnostui. Kun vitamiinitabletit eivät maistuneet, hän päätti ruveta käyttämään kyseistä juomaa ihan yleiskunnon ylläpitämiseksi. Ensimmäisestä ryypystä on aikaa jo peräti 19 vuotta eikä tahti ole siitä muuttunut.
– Alkuun join puoli pulloa joka aamu, mutta nykyään otan enää kolmanneksen. Sillä tavalla yksi pullo riittää kolmeksi päiväksi. Olen kertonut juomasta lääkäreillekin, ja Seinäjoella eräs sisätautilääkäri sanoi suoraan, että älä sitä vaan lopeta.
Karin Havupuu-uutejuoma on näet pitänyt Juhanin veriarvot hyvässä iskussa.
– Syön yksinkertaista ruokaa, ja aina kun käyn verikokeissa, arvoja ihmetellään ja multa kysytään, mitä mä oikein syön ja että varmaankin monipuolisesti. Vastaan niille, että perunaa ja kastiketta ja vähän leivänpalaa. Ja pullaa pitää saada joka päivä!
– Muita luontaistuotteita en syö. Sydänlääkkeitten lisäksi mulla on ollut jo työajoista lähtien verenpainelääkitys, mutta kaikki on kunnossa.
Juhani luettelee lempiharrastuksensa hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi.
– Lukemista ja television kattomista. Ja Vilin kanssa käydään ulkona!
Kommentit
Oma kommentti