Me suomalaiset popsimme juustoa entistä tiuhempaan tahtiin, sillä viime vuonna tätä herkkua upposi melkein kilo enemmän kuin edellisvuonna. Nyt juustoa syötiin peräti 18.4 kg vuodessa. Juuston kulutus kääntyi kasvuun 1970-luvun vaihteessa, jolloin se oli vielä vain vajaa viisi kiloa. Lisäys on siis ollut melkoinen.
Suomalaiset lukemat eivät silti vielä ole lähelläkään maailman huippua. Monissa Euroopan maissa popsitaan juustoa yli 20 kiloa vuodessa ja Kreikassa fetaa ja muita herkkuja syödään peräti 30 kilon verran.
Kiloon juustoa tarvitaan maitoa kymmenisen litraa. Vähärasvaisen juuston valmistukseen maitoa kuluu vielä 1-2 litraa tavallista enemmän, kun rasva korvataan maidon proteiinilla. Niinpä juustossa on tiiviissä paketissa monia maidon ravintoaineita, esimerkiksi kalsiumia 25 grammaa, eli 2-3 viipaletta juustoa sisältää saman verran kuin yksi lasillinen maitoa. Maidossa on runsaasti myös B-vitamiineja, ja kypsytetyissä juustoissa niitä on vielä enemmän määrään suhteutettuna. Juustovoileipä maitolasillisen kanssa aamuin illoin riittää kattamaan B12-vitamiinin riittävän saannin.
Kommentit
Oma kommentti