Kun ihminen saa keuhkosyöpädiagnoosin, selviytymisen mahdollisuudet ovat yleensä vähäiset. Eskilstunassa Ruotsissa asuva Kalevi Väyrynen vain sen kuin porskuttaa.
Ylikiimingistä kotoisin oleva Kalevi Väyrynen, 75, lähti vuonna 1971 Ruotsiin velipoikiensa houkuttelemana, vaikka töitä Suomessa olisi riittänyt. Kalevi ei lähtiessään osannut sanaakaan ruotsia ja hän myöntää, ettei se suju vieläkään kunnolla. Toimeen on kuitenkin tultu.
– Ajoin Suomessa 16 vuotta maansiirtokoneita, kunnes muutin Eskilstunaan ja rupesin kevytmetallivalimon valajaksi. Sieltä jouduin kuitenkin ennenaikaiselle eläkkeelle selkävaivojeni vuoksi. Minulla ei sitä ennen eikä ihan sen jälkeenkään ollut mitään vakavaa sairautta tai lääkitystä. Olin terve kuin pukki.
Kalevi on naimisissa siivoojan hommia Ruotsissa tehneen vaimonsa Kaisan kanssa ja pariskunnalla on nelikymppinen poika, jolla on jo oma perhe.
Kymmenkunta vuotta sitten Kalevin oikean kainalon alle ilmaantui muhkura. Lääkäri passitti hänet sairaalaan neulakokeisiin, mutta mitään vakavaa ei löydetty, vaan se luokiteltiin hyvänlaatuiseksi rasvamöhkyräksi.
– Muutaman vuoden kuluttua se alkoi suurentua, jolloin hermostuin ja menin taas näyttämään sitä lääkärille. Siitä otettiin uusi neulakoe ja taas minulle sanottiin, ettei ole syytä huoleen.
Kun Kalevi tuli eräänä keväänä Suomeen, möykky kasvoi kesän aikana nyrkkiä suuremmaksi. Kun hän palasi Eskilstunaan, hän meni taas näyttämään sitä lääkärille, joka passitti hänet vielä kerran sairaalaan.
– Lääkäri kysyi, vaivasiko se minua. Totta kai se vaivasi! Hän kysyi, otetaanko se pois, ja minä suostuin tietysti heti. Leikkausjälki ei meinannut ihan heti parantua ja ne panivat siihen semmoisen putken, josta verta valui pussiin. Ne puhdistivat sitä aikansa, kunnes minulle ehdotettiin 30 hoitokerran sädehoitoa. Alkuun kukaan ei puhunut syövästä mitään, mutta sitten minulle sanottiin, että he epäilivät hermokudossyöpää. Sitten vähän ajan päästä toinen lääkäri sanoi, että kyseessä olikin lihaskudossyöpä ja että Tukholman Karolinskassa on spesialisti, joka osaa tehdä operaation.
– Se leikattiin Karolinskassa ensimmäisen kerran, mutta haava rupesi märkimään ja märki koko kesän. Sitä hoidettiin ja minulle sanottiin, että sitä joudutaan leikkaamaan vielä kerran. Operaatio olikin iso, sillä ne leikkasivat kainalon alta koko eturinnan tissiä myöten pois aina nivustaipeeseen asti. Ne ottivat lihat pois ja siirsivät reisistä uutta tavaraa tilalle.
Tässä vaiheessa puhuttiin lihaskudossyövästä. Haavat märkivät edelleen sitkeästi ja Kalevi joutui käymään terveyskeskuksessa joka päivä vaihdattamassa siteitä. Kun hänellä oli koko ajan myös kuumetta, eräs hoitaja hermostui lopulta tilanteeseen ja passitti Kalevin sairaalaan jatkotutkimuksia varten.
– Olin siellä kaksi päivää erilaisissa tutkimuksissa, joiden jälkeen minulle kerrottiin, että syöpä oli levinnyt kumpaankin keuhkoon ja että sitä ei sen takia pystytä enää leikkaamaan. Jos se olisi ollut vain toisessa keuhkossa, operaatioon olisi voitu ryhtyä. Minulle ruvettiin antamaan sytostaatteja, ja se olikin aikamoinen juttu. Tukka lähti kokonaan, pahoinvointi oli ihan hirveää eikä ruoka maistunut ollenkaan.
Väyrysen perheeseen on Hymylehti tullut jo vuosikymmenien ajan ja niinpä myös Terveys-Hymy on tullut heille tutuksi. Kalevi ja Kaisa sattuivat näkemään juuri Kalevin sytostaattikuurien alkaessa jutun Ravintorengas Oy:n Havupuu-uutejuomasta ja Kalevi päätti ruveta nauttimaan sitä, jotta hän selviäisi paremmin rankoista sytostaattihoidoista. Hän alkoi juoda lasillisen aamulla ja toisen illalla.
– Kävin kaksi kertaa viikossa sairaalassa saamassa sytostaatteja ja join yhtaikaa Havupuu-uutejuomaa. Minulta otettiin verikokeet joka viikko, ja hoitohenkilökunta alkoi tosissaan ihmetellä, kuinka arvoni pysyivät koko ajan niin hyvinä. Röntgenissä kävin kerran kuussa, ja sielläkin ihmetys oli suuri, sillä syöpä pysyi keuhkoissa koko ajan samanlaisena, se ei suurentunut eikä pienentynyt. Vähitellen minun ei enää tarvinnut käydä röntgenissä enää kuin puolen vuoden välein ja sitten minulle sanottiin, että keuhkosyöpä on lähtenyt koteloitumaan eikä minun tarvitse enää käydä röntgenissä kuin vuoden välein. Minulle sanottiin suoraan, että olen lääketieteellinen ihme.
Syöpä on siis edelleen Kalevin elimistössä, mutta se ei aiheuta minkäänlaisia harmeja tai rajoituksia. Hänen tilansa on koko ajan kohentunut.
– Pahimmillaan olin tosi huonona. Jos viisi metriä kävelin, henki ei tahtonut enää kulkea ollenkaan. Nyt teen joka päivä kävelylenkkejä ja harrastan innokkaasti perhokalastusta. Sain juuri vähän aikaa sitten nelikiloisen lohen. Elämässä ei ole minkäänlaisia rajoituksia eikä minulla ole mitään lääkitystä. Peräpukamatkin ovat parantuneet.
Kalevi oli nuorempana kova tupakkamies, jolta paloi puolitoista askia norttia joka päivä, mutta hän lopetti polttamisen jo kymmenkunta vuotta ennen kuin pahkura ilmaantui hänen kainaloonsa. Lääkärien kanssa tupakan mahdollisesta vaikutuksesta syövän puhkeamiseen ei ole ollut puhetta.
– Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta luontaistuotteista ennen tätä, Kalevi toteaa. – Juon edelleen Havupuu-uutejuomaa, mutta enää vain yhden lasillisen aamuisin. Totta kai sytostaatit ovat auttaneet minua, mutta juoman ansioksi lasken sen, että kestin rankat hoidot ja että olen päässyt näin hyvään kuntoon. Kun hoitajat nykyään näkevät minut, ne hyppäävät kaulaan ja sanovat, että olet sinä vaan ihme mies. On tätä ihmetelty aika laajasti.
– Niin se on kuin eri mies, Kaija-vaimo nauraa. – Ei tätä voi nimittää miksikään muuksi kuin ihmeparantumiseksi.
Teksti: Reijo Ikävalko
Terveys-Hymy 1-09
Havupuu-uutejuoma
Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.
Kommentit
Oma kommentti