Karnosiini suojaa aivohalvaukselta

Karnosiini-niminen ravintolisä suojaa aivoja halvauksen sattuessa ja vielä sen jälkeenkin, kertoo amerikkalaisten neurologien uusi tutkimus

Siinä karnosiinin anto koe-eläimille pienensi aivohalvauksen aiheuttaman kudosvaurion puoleen, jolloin jälkiseuraukset jäivät vähäisiksi.

Karnosiini on tehokas hermoston suojelija, jonka etuna lääkitykseen verrattuna on sen turvallisuus, tutkimusta johtanut Michigan State -yliopiston neurologian apulaisprofessori Arshad Majid toteaa.

– Aluksi emme olleet uskoa karnosiinin valtavan tehokasta vaikutusta, joten toistimme kokeen moneen kertaan, professori Majid sanoo yliopiston tiedotteessa. Kun aivovaurion koko voidaan pienentää puoleen, jää potilaalle huomattavasti pienempi invaliditeetti halvauksen jälkeen. Karnosiini on täysin turvallista eikä se aiheuta lainkaan haittavaikutuksia kuten lääkkeet, neurologi korostaa. Karnosiinia on meillä Suomessa reseptivapaassa myynnissä luontaistuotekaupoissa ja –osastoilla.

– Muutkin ravintolisät ehkäisevät ja lievittävät aivohalvausta, sanoo tohtori Matti Tolonen, joka toi karnosiinin Suomeen vuonna 2003. – Jo kauan on tiedetty, että yhtäältä kohonnut veren homokysteiinipitoisuus altistaa aivohalvaukselle ja toisaalta, että foolihappo, B6- ja B12-vitamiini alentavat homokysteiiniä. Suomalaisten homokysteiinin pitoisuus on Euroopan korkein ja foolihapon saanti ruoasta on aivan liian vähäistä. Vitamiinilisä on tehokas ja halpa keino ehkäistä aivohalvausta ja hoitaa sen seuraamuksia, Tolonen huomauttaa.

– Diabeetikoilla on suurentunut aivohalvauksen riski. Sitä voidaan vähentää karnosiinilla, foolihapolla ja aivan erityisesti benfotiamiini-nimisellä vitamiinilla. Benfotiamiini ja karnosiini ehkäisevät kohonneen verensokerin aiheuttamaa valtimoiden sisäseinämien sokeroitumista, mitä pidetään verenkiertohäiriöiden syytekijänä.

Aivohalvaus on yleisnimitys aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja lukinkalvonalaiselle verenvuodolle, sanotaan lääkäriseura Duodecimin laatimassa Käypä hoito -suosituksessa.
Noin 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain ensimmäisen aivohalvaukseensa. Lisäksi nelisen tuhatta saa toisen tai kolmannen kohtauksensa joka vuosi. Suomessa elää noin 41 000 aivohalvauksen sairastanutta henkilöä. Aivoverenkierron häiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa sepelvaltimotaudin ja syöpien jälkeen. Sen vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia.

 Aivoinfarktin osuus aivohalvauksista on noin 80 prosenttia. Verenkiertohäiriö ja siitä seuraava hapenpuute aiheuttavat aivoinfarktin, jossa aivokudosta tuhoutuu. Tauti on raskas tauti sekä potilaalle että hänen läheisilleen ja erittäin kallis yhteiskunnalle.

– Väestön ikääntyessä aivohalvaukseen sairastuneiden määrä kasvaa, ellei ehkäisyssä, akuuttihoidossa ja kuntoutuksessa onnistuta nykyistä paremmin, tohtori Tolonen toteaa.

– Suuri osa aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin ehkäistä hoitamalla tehokkaasti kohonnutta verenpainetta, korkeaa kolesterolia, eteisvärinää ja diabetesta. Myös tupakoinnin lopettaminen on erityisen tärkeää. Painonpudotus ja liikunta auttavat pitämään aivoverenkiertoa kunnossa. Ravintolisät antavat lisäsuojaa ja nopeuttavat toipumista kohtauksesta.

– Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen. Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista ensioireita , joita ovat puhe- ja näköhäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus tai suupielen roikkuminen. Sairastunut on yleensä tajuissaan. Laajaan aivoinfarktiin tai sydänperäiseen tukokseen voi liittyä lyhytkestoinen tajuttomuus tai tajunnan asteittainen heikkeneminen, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus tai suupielen roikkuminen.

– Aivoinfarktin oireiden ilmaantuessa on heti soitettava yleiseen hätänumeroon 112 ja kerrottava oireista. Ellei halvaantunut itse kykene soittamaan, on jonkun muun paikalla olevan tehtävä se viivyttelemättä. Potilas viedään silloin sairaalan päivystysyksikköön, jossa aivovaltimon tukinnut veritulppa voidaan nopeasti hoitaa liuottamalla. Ei siis pidä mennä terveyskeskukseen jonottamaan, koska siinä tärvääntyy kallista aikaa, ja liuotushoidon ”ikkuna” ennättää sulkeutua.

–  Ikääntyvillä ihmisillä esiintyy usein hiljaisia aivoinfarkteja, joita he eivät itse tunnista.  Ohimeneviä oireita aiheuttavat tilapäiset verenkiertohäiriöt (ns. TIA-kohtaukset). Suurin osa niistä menee ohi tunnin kuluessa, tohtori Tolonen kertoo. Nekin olisi kuitenkin tutkittava heti, sillä vaikka TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita, se voi olla merkki lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista. Karnosiinin ja foolihapon käyttö voi ehkäistä isomman halvauksen tuloa tai ainakin pitää vauriot mahdollisimman pieninä.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 12-2007

Bio-Vita