Tohori Matti Tolonen kirjoittaa kesäkuussa asiasta, joka koskettaa yhä useampaa suomalaista.
Täsmäkarppaus sopii hyvin diabeetikolle, sanoi jyväskyläläinen diabeteslääkäri, dosentti Juha Saltevo Iltalehden haastattelussa. Tuuli on kääntynyt myös Suomen Diabetesliitossa, jossa ennen vastustettiin vähähiilihydraattista ruokavaliota ja ravintolisiä.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kirjoitti huhtikuussa Aurinkorannikon suomalaiselle diabetesyhdistykselle, ettei liitto järjestönä (enää) ota kantaa ruokavalioihin eikä ravintolisiin diabeteksen hoidossa.
”Jokainen yksilö päättää itse minkälaisilla keinoilla, kenen antamien ja kuinka luotettavien neuvojen perusteella omaa diabetestaan hoitaa. Suomalaiset hoitosuositukset perustuvat lääkäriseura Duodecimin koordinoimaan Käypä hoito -järjestelmään www.kaypahoito.fi,” kirjoitti Ilanne-Parikka.
Duodecimin ohjeissa puolestaan sanotaan muun muassa: ”Pääpiirteissään diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua, vähän suolaa, ja sokeria enintään kohtuullisesti. Erityisiä diabetestuotteita ei tarvita.”
Ruotsin mallin mukaan?
Ruotsissa on taisteltu pitkään diabeetikon ruokavaliosta. Vuonna 2008 valtion komitean piti uudistaa suositukset, mutta sosiaalihallituksen uusi pääjohtaja Lars-Erik Holm antoi potkut kolmelle komitean jäsenelle jääviyden vuoksi. Nämä jäsenet olivat näet taloudellisesti sidoksissa elintarviketeollisuuteen.
Kun uusi komitea vihdoin sai työnsä valmiiksi, mietinnössä todettiin, ettei vähärasvaisille suosituksille ollut olemassa tieteellistä pohjaa. Silti Ruotsin Diabetesliitto piti kiinni entisistä ohjeista, jolloin Suur-Tukholman diabetesyhdistys – 5 000 jäsentä – erosi parin muun paikallisyhdistyksen kanssa Diabetesliitosta ja liittyi vuonna 2010 perustettuun uuteen järjestöön nimeltään Diabetesorganisationen i Sverige eli DIOS (www.diabetesorg.se), joka tunnustaa VHH-ruokavalion ja suosittelee sitä.
Ruotsin Sosiaalihallitus laillisti sen jo vuonna 2008 diabeteksen hyväksyttynä hoitokeinona. Luultavasti Suomen Diabetesliittoa alkoi pelottaa, että jäsenistö kaikkoaa Ruotsin malliin, ellei suunta muutu vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Metformiinin hohto himmeni
Tyypin 2 diabeteksen peruslääkkeinä on ollut jo vuosien ajan metformiini, joka alentaa tehokkaasti kohonnutta verensokeria. Näin sen on uskottu ehkäisevän samalla diabeteksen lisätauteja.
Uusi koontitutkimus heittää kuitenkin kylmää vettä niskaan. Kolmetoista satunnaistettua tutkimusta, joihin oli osallistunut 13 110 potilasta osoitti, ettei metformiini ehkäisekään merkitsevästi kokonais- ja sydäntautikuolleisuutta, sydäninfarkteja, sydämen vajaatoimintaa, aivohalvauksia, ääreisvaltimoiden tauteja, sääriamputaatiota eikä pienten verisuonten muutoksia. Verensokerin hallinta ei siis riitä yksin ehkäisemään lisätauteja eikä kuolleisuutta.
Myöskään kolesterolia alentavat statiinilääkkeet, joita diabeetikoille yleensä määrätään, eivät ehkäise tehokkaasti lisätauteja. Aikuisdiabeetikko tarvitsee VHH-ruokavalion ja sen lisäksi ravintolisiä, joista tärkeimpiä ovat berberiini, D-vitamiini, karnosiini, magnesium, sinkki ja ubikinoni eli koentsyymi Q10.
Niistä voi lukea lisää maksuttomasta Hyvän diabeteshoidon oppaasta.
Teksti: Tohtori Matti Tolonen
Kommentit
Oma kommentti